Ohjeet kirjoittajille

Käsikirjoitukset

Musiikkikasvatus julkaisee musiikkikasvatuksen alaa koskevia tieteellisiä ja käytäntöön liittyviä artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja, ajankohtaisiin tapahtumiin ja asioihin liittyviä kirjoituksia, kirjallisuusarviointeja ja väitöslectioita. Lehden toimitukselle voi lähettää kirjoituksia joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kirjoitusten tulee olla sellaisia, joita ei ole lähetetty muualla julkaistavaksi. Käsikirjoitukset arvioidaan lehden toimituskunnassa, joka käyttää tieteellisten artikkeleiden osalta vertaisarviointimenetelmää.

Suomenkielisiin teksteihin tulee liittää enintään 200 sanan englanninkielinen tiivistelmä (Summary tai Abstract), muunkielisiin vastaavan mittainen suomenkielinen tiivistelmä. Käsikirjoitukset lähetetään toimitukselle sähköpostin liitetiedostona (Word-muoto). Käsikirjoituksissa käytetään kasvatusalalla vakiintunutta merkintätapaa eli tekstinsisäisiä viitteitä (esim. Soini 2001, 9). Myös lähdeviitteissä käytetään kasvatusalalla vakiintunutta merkintätapaa. Suositeltava lähdejulkaisujen maksimimäärä on n. 20 kpl.

Kirjoittaja(t) luovuttaa (luovuttavat) Taideyliopiston Sibelius-Akatemialle oikeuden julkaista teksti Musiikkikasvatus-lehden käytänteiden mukaisen arviointiprosessin edellyttämien korjausten ja toimituksellisen työn jälkeen painetussa muodossa sekä sähköisesti painettuna että sähköisessä muodossa. Kirjoittaja(t) luovuttaa (luovuttavat) samalla myös tekstien rajoitetut levitysoikeudet tieteellisten julkaisujen kansallisiin ja kansainvälisiin lisensoituihin tietokantapalveluihin tai kustantamoihin (esim. Ebsco, Rilm). Näin siirtyvästä julkaisuoikeudesta ei suoriteta tekijälle (tekijöille) rahallista korvausta. Kirjoittajalle (kirjoittajille) jää tekstiinsä omistus- ja käyttöoikeus, jonka käyttöä tämä rinnakkaisen käyttöoikeuden luovutus ei rajoita. Kirjoittaja(t) vastaa(vat) siitä, että teksti (mukaan lukien kuvat) ei loukkaa kolmannen osapuolen tekijänoikeutta.

Esimerkkejä lähdeviitteiden merkitsemisestä

Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2000. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY.

Richardson, L. 1994. Writing as a method of inquiry. Teoksessa N. Denzin & Y. Lincoln (toim.) Handbook of Qualitative Research. London: Sage, 516–529.

Soini, T. 2001. Aktiivinen transfer koulutuksen tavoitteena. Psykologia 36, 1–2, 9–17.

Lehtonen, K. 1996. Musiikki, kieli ja kommunikaatio. Mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta. Jyväskylän yliopisto. Musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja A. Tutkielmia ja raportteja 17.

Kirjoittajan yhteystiedot

Kirjoittajaa pyydetään kertomaan yhteystietonsa (nimi, oppiarvo / virka-asema, osoite ja sähköposti) toimitukselle.

Muuta

Lehti käyttää tieteellisten artikkeleiden osalta vertaisarviointimenetelmää. Artikkeleiksi tarjotut käsikirjoitukset lähetetään arvioitaviksi ja mahdolliset korjaukset tarkistettaviksi kolmelle alan asiantuntijalle ennen julkaisemista. Toimituskunnan jäsenet eivät toimi lausunnonantajina kuin ainoastaan poikkeustapauksissa. Kirjoittajien vastuulla on käsikirjoitustensa anonymisointi.

Toivomme arvioijilta lausuntoa noin kuukauden kuluessa. Aikaa voi kuitenkin kulua enemmän, sillä arvioijat kirjoittavat lausuntojaan vapaaehtoisesti ja palkatta oman työnsä ohessa. Kolmen suostuvaisen lausunnonantajan löytäminen voi myös viedä aikaa, jota esimerkiksi myös loma-ajat pidentävät.

Kun kaikki lausunnot on saatu, ne lähetetään kirjoittajalle, joka voi ohjeiden mukaan muokata käsikirjoitustaan. Muokattu käsikirjoitus lähetetään arvioitsijoille tarkistettavaksi ja arvioitavaksi. Jos arvioitsijat edellyttävät lisäkorjauksia, kirjoittaja saa mahdollisuuden muokata käsikirjoitustaan arvioiden mukaisesti, jonka jälkeen muokattu käsikirjoitus lähetetään uudelleen tarkistettavaksi ja arvioitavaksi. Tämän jälkeen käsikirjoitus joko hyväksytään julkaistavaksi artikkelina tai kirjoittajalle voidaan tarjota mahdollisuutta julkaista se katsauksena.

Hyväksytyn käsikirjoituksen kirjoittaja saa lopuksi tarkistaa taittoversion. Keskimääräinen julkaisuaika on vähintään noin vuosi vaihdellen lehden ilmestymisajankohdan, teemanumeroiden ja arviointiprosessiin kuluvan ajan takia.

Kirjoittajien on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä.

Lehti ei maksa kirjoituspalkkioita. Artikkeleiden ja katsausten kirjoittajat saavat kaksi kappaletta kyseisen lehden numeroa. Muiden osastojen kirjoittajille lähetetään yksi lehti.

The Finnish Journal of Music Education tallentaa itselleen (paperilla tai sähköisessä muodossa) kaikkien vertaisarvioitavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten osalta arviointiprosessia koskevat keskeiset tiedot ja asiakirjat:

  • Vertaisarvioitujen mutta hylättyjen käsikirjoitusten osalta tallennetaan julkaisuehdotuksessa mainitut tekijöiden nimet ja käsikirjoituksen otsikko sekä arvioijien nimet.
  • Julkaistujen käsikirjoitusten osalta tallennetaan vähintään tekijöiden julkaisuehdotus, arvioijien lähettämät lausunnot ja toimituksen tekijöille lähettämät julkaisemista koskevat päätökset.

Kukin kirjoituksen tekijä saa rinnakkaistallentaa artikkelin sisällöltään lopullisessa muodossa välittömästi CC BY-ND -lisenssillä, kun artikkeli on Julkaisijan toimesta julkaistu, kuitenkin siten että artikkelin saa julkaista Julkaisijan julkaisemassa lopullisessa muodossa (Julkaisijan layout) vasta yhden vuoden kuluttua alkuperäisestä julkaisusta. Rinnakkaistallennettuun versioon tulee liittää linkki varsinaiseen julkaisuun kustantajan kotisivulla sekä artikkelin viittaustiedot. Viittaukset tulee tehdä Musiikkikasvatus-lehteen.

KUVIOT

Graafiset elementit (valokuvat, nuotit, piirrokset tai mutkikasta grafiikkaa sisältävät taulukot) tallennetaan omiksi (kuva)tiedostoikseen. Niitä ei tule sijoittaa artikkelista tehtyyn tekstitiedostoon tekstin oheen, vaan tekstissä mainitaan toivottu paikka ko. elementille tyyliin "kuva 1 tähän", "nuottiesimerkki 2 tähän" jne. Artikkelista tarvitaan kuitenkin teksti- ja kuvatiedostojen ohella myös PDF-tiedosto, jossa kaikki elementit ovat kirjoittajan tarkoittamissa paikoissa - tämä helpottaa taittotyötä.

Yksinkertaista grafiikkaa ja paljon teksti-informaatiota sisältävät taulukot jätetään kuitenkin tekstiin sellaisenaan. Lehti on kokonaisuudessaan mustavalkoinen, mikä tulee ottaa huomioon mahdollisia värillisiä elementtejä käytettäessä.
 
Kuvatiedostojen resoluution tulee painokoossa olla vähintään 300 dpi, mieluiten 600 dpi. Vaikka resoluutioarvoa voi jälkikäteen lisätä, se ei enää tee kuvaa tarkemmaksi. Kuvatiedostojen tallennusmuodoiksi käyvät PDF-, JPG-, PNG- tai TIF-formaatit.