Musiikin käyttö urheilutapahtumissa

Musiikki ympäröi meitä monissa arkisissa tilanteissa, eivätkä urheilutapahtumat ole tästä poikkeus. Ajatus musiikista urheilutilanteessa voi tuoda ensimmäisenä mieleen lähinnä kannustusjoukkojen laulun. Tämän väitöskirjan tavoitteena on kuitenkin keskittyä siihen, miten musiikkiäänitteitä käytetään joukkueurheilutapahtumien yhteydessä.

Väitöskirjassa etsitään vastauksia muun muassa siihen, kuinka musiikilla muokataan urheilutapahtumien äänimaisemaa, miten musiikki vaikuttaa tapahtuman dramaturgiaan sekä millä tavalla musiikki on osallisena paikallisten ja kansallisten identiteettien muodostumisessa.

Tutkimuksen aineisto on kerätty kenttätyönä suomalaisen miesten liigajääkiekon, MM-jääkiekon sekä pesäpallo- ja jalkapallo-otteluiden yhteydessä.

Väitöskirja osoittaa, että niin sanotun 'kaikkialla läsnä olevan musiikin' problematisointi, joka on aikaisemmissa tutkimuksissa usein sivunnut eri asteista aktiivista tai passiivista kuuntelua, saa urheilun yhteydessä toisen moniulotteisen näkökulman: musiikilla ei ainoastaan pyritä luomaan viihtyisämpää äänimaisemaa; sen tavoitteena voi myös olla saada katsojat tuottamaan lisää ääntä. Katsojien aktiivista osallistumista tavoitellaan urheilutapahtumissa. Musiikilla voidaan myös edesauttaa katsojia luomaan äänimaisemaa, jossa aktiivinen osallistuminen vastaa sekä tapahtuman järjestäjän odotuksia, että yleistä käsitystä siitä, miltä onnistunut urheilutapahtuma kuulostaa.

DJ:n soittamien äänitteiden laajamittainen käyttö ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Huutosakin laulun ja musiikin sekoittuessa voi pahimmassa tapauksessa syntyä kakofonisia tilanteita.

Urheilutapahtumien yhteydessä toteutetaan myös erilaisia merkityksellisiä rituaaleja, jotka suoritetaan musiikin tahtiin. Yksinomaan tietylle joukkueelle kirjoitettu musiikki, mutta myös muu, erityisen merkityksen paikallisissa piireissä saanut musiikki on tärkeää identiteetin rakentamisen kannalta. Urheiluareenojen musiikki ei ainoastaan kuvaa identiteettejä vaan myös tukee erilaisten identiteettien (paikallinen/kansallinen) muodostumista. Musiikki ikään kuin tempaa katsojat mukaansa ja luo yhteenkuuluvuutta erottamalla 'meidät' 'heistä', omat vastapuolen kannattajista.

Väitöskirja on uraauurtava työ, joka tarkastelemalla musiikkia urheiluympäristössä antaa tietoa musiikista kaikkialla läsnä olevana arjen kulttuurina. Ottaen huomioon aihepiirin laajuuden, sekä sen kuinka useaan meistä musiikin käyttö urheilutapahtumissa vaikuttaa, on aihe ennen tätä tutkimusta ollut ilmeisen aliteoretisoitu etenkin musiikkitieteen alalla.

Väittelijän yhteystiedot: puh. 050 546 6878 ja kaj.ahlsved@abo.fi.

Väitös on sähköisessä muodossa Doriassa osoitteessa www.doria.fi/handle/10024/144227?locale=lfi