Tutkimuksen tarkoituksena on selventää lennättimen merkitystä 1800-luvulla ilmaantuneiden äänen varhaisten keksintöjen kehitykselle. Näiden ääni-innovaatioiden kehittyminen ideasta tuotteeksi oli monimutkainen prosessi, jolla oli ajallinen kesto. Tutkimuksessa tarkasteltavia ääni-innovaatioita ovat lennätin, puhelin, fonografi, elokuva, radio ja mekaaninen televisio.

Tutkimuksessa tehdään äänen teknologisen historian tapahtumien analyysi. Menetelminä käytetään vertailua, syy-seuraus-suhteen analyysiä (kausaliteetti) ja monimenetelmäisyyden tarjoamia mahdollisuuksia. Ääni-innovaatioiden kohdalla ilmenee kausaalisuutta kehityksen osalta. Tutkimustulosta verrataan lennättimen kehitykseen.

Tutkimuksessa käytetään lähtökohtana Carlota Perezin teknologisia vallankumouksia tapahtumien ajankohtien määrittämisen peruslähtökohdaksi sekä Joseph Schumpeterin teoriaa keksinnön, keksijän ja markkinoiden välisestä suhteesta. Yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkitaan Everett Rogersin diffuusioteorian näkökulmasta.  Tutkimustuloksena todetaan tässä vaiheessa, että lennättimen kehityskaari on pidempi kuin muiden ääni-innovaatioiden. Lennättimen rakenteellinen ja teknologinen toimintaperiaate säilyi pisimpään verrattuna muihin varhaisiin ääni-innovaatioihin. Tapahtumat ovat sidoksissa talouden nousu- ja laskusuhdanteisiin.