FM Sanna Qvickin (TY) harjoitusväitös eli ”nippupäivä” järjestetään 24.2.2021 kello 14–18 Zoomissa. Tapahtuman järjestää Musiikintutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto osana vuotuista talvikouluseminaariaan.

Qvickin väitöskirjan otsikko on "Captivating film sounds: Sonic narration and world-making in the soundtracks of Finnish fairy tale films" (ks. suomennettu abstrakti alla), ja tilaisuudessa opponenttina toimii yliopistotutkija Meri Kytö (UEF). Huomaattehan, että tilaisuus järjestetään englanniksi. Harjoitusväitös noudattaa tavanomaista suomalaisen väitöstilaisuuden kaavaa, ja yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä tapahtuman lopussa.

Kaikki kiinnostuneet verkoston jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan. Pyydämme ilmoittautumaan tapahtumaan online-lomakkeella 15.2.2021 mennessä. Lisätietoja (ml. Zoom-linkki ja väitöskirjan osia) löytyy ja/tai päivitetään talvikoulun Moodle-sivuille. Moodle-linkit ja ohjeet Moodle-kirjautumiseen löydät vahvistussähköpostista, jonka saat automaattisesti rekisteröitymislomakkeen täytettyäsi. Jos mieleen tulee kysymyksiä tapahtumaan liittyen, otathan yhteyttä verkoston koordinaattoriin (nuppu.koivisto@uniarts.fi, puh. 0504779213).

***

Ääniraita maailman rakentajana suomalaisissa lasten satuelokuvissa

Väitöskirjassani tutkin suomalaisten satuelokuvien ääniraitoja ja kuinka niillä rakennetaan elokuvien satumaailmaa, tarinoiden tapahtumapaikkoja eli mitä (ja miten) ääni paljastaa kuvitteellisesta ympäristöstä.

Tutkimus koostuu kuuden suomalaisen elokuvan analyysistä. Tarkastelun kohteena ovat Prinsessa Ruusunen (1949, ohj. E. Laine), Pessi ja Ilusia (1954, ohj. J. Witikka), Herra Huu – Jestapa epulis, penikat sipuliks (1973, ohj. J. Talaskivi), Pessi ja Illusia (1984, ohj. H. Partanen), Lumikuningatar (1986, ohj. P. Hartzell) ja Pelikaanimies (2004, ohj. L Helminen). Tutkimusmetodinani on audiovisuaalinen lähiluku, ja tutkimuksen teoretisoinnin apuna käytän eri käsitteitä, joista tärkeimmät ovat synkronismi, materiaalisuus ja immersio. Väitöskirjassani kehitän elokuvamusiikin narratiivista näkökulmaa, joka pyrkii selittämään elokuvien vangitsevuuden. 

AVAINSANAT: Kulttuurinen musiikintutkimus, elokuvamusiikki, ääniraita, lähiluku, analyysi, suomalainen elokuva, satuelokuva, adaptaatio, Prinsessa Ruusunen, Lumikuningatar, Pessi ja Illusia, Herra Huu, Pelikaanimies, satumaailma, audiovisuaalisuus, immersio