Turun yliopistossa väittelevä Jelena Gligorijević tarkasteli musiikkitieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan kansallisen identiteetin rakentumista Miloševićin jälkeisen ajan Serbiassa. Kahden musiikkifestivaalin tapausanalyysi osoitti, että musiikkifestivaalit ovat pitäneet pintansa kansallisen identiteetin esittämisen areenoina, mutta brändäys on tuonut siihen uusia vivahteita. 

Gligorijević tarkasteli väitöstutkimuksessaan kahta merkittävää serbialaista musiikkifestivaalia kansallisen identiteetin esittämisen areenoina.

– Festivaaleilla kansallista identiteettiä sekä esitetään että siitä myös neuvotellaan. Globalisaatio ja monimuotoistumisen prosessit luovat tälle toiminnalle omat paineensa, samoin nykyajan sosiokulttuurisen elämän pirstoutuminen. Ehkä on niin, että festivaalit ovat juuri näistä syistä pitäneet pintansa identiteetin esittämisareenoina, Gligorijević pohtii.

Kaksi festivaalia, kaksi Serbiaa

Festivaaleista Exit keskittyy popmusiikkiin, Guča puolestaan pitää yllä serbialaisen torvisoittokuntamusiikin perinteitä. Molemmista on käyty vilkasta keskustelua koko 2000-luvun ajan.

– Asuessani 2000-luvulla Belgradissa vaikutuin keskustelun laajuudesta ja rajuudesta. Festivaalit asetettiin vastakkain sekä niihin liitetyn kulttuurisen että yhteiskunnallisen näkemyksen osalta. Exit nähtiin liberaalina globaalin popmusiikin airueena, kun taas Guča miellettiin perinteisen serbialaisen torvisoittokuntaperinteen suojelijaksi, Gligorijević kertoo.

Julkisessa keskustelussa Exit- ja Guča-festivaalien on katsottu edustavan kahta Serbiaa.

– Festivaalien välillä katsotaan olevan perustavanlaatuisia eroja. Ne pitävät yllä yleisesti hyväksyttyä näkemystä serbialaisen yhteiskunnan kahtiajakautumisesta moderniin ja perinteiseen, yleismaailmalliseen ja kansalliseen, länteen ja itään, Gligorijević sanoo.

Musiikkifestivaalit mikronationalistisina tiloina

Väittelijän mukaan kansallisen identiteetin ja festivaalikulttuurin nivoutuminen toisiinsa tiivistyy erityisesti kansallismielisen nationalismin elpyessä.

– Musiikkifestivaalit näyttävät olevan erityisen herkkiä poliittisille tekijöille, mikä johtuu niiden 1960-luvulta periytyvästä vastakulttuurin painolastista. Tästä syystä festivaalit nostavat näkyville poliittisia kysymyksiä esimerkiksi siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme tai haluaisimme elää, Gligorijević kuvailee.

Gligorijević pureutui etnografisen dokumentoinnin ja kriittisten kulttuurintutkimuksen teorioiden avulla niihin tapoihin, joilla Exit- ja Guča-festivaaleista keskusteltiin ja joita identiteettiä koskevien mielikuvien rakentamisessa käytettiin. Väittelijä analysoi festivaaleja mikrokansallisina tiloina.

– Analyysi osoitti, että Exit-festivaali rakennettiin vaihtoehtoisuuden periaatetta todentavaksi vastakulttuuriseksi tilaksi. Jokainen kerta, kun festivaali joutui keskustelussa konservatiivien tai oikeiston silmätikuksi, festivaalin vastakulttuurinen luonne vahvistui. Samalla vahvistuivat käsitykset maan muuttumisesta suuntaan, jota määrittivät nuoruus, tulevaisuus, muutos, kehitys, kosmopoliittisuus, länsi ja Eurooppa, Gligorijević kuvailee.

Guča-festivaali sen sijaan määrittyi orgaaniseksi tilaksi, jonka luonne hahmottui ruumiillisten käsitteiden avulla. 

– Orgaanisen kansakunnan pää koostuu kansallisesta eliitistä, sielu kirkosta ja talonpoikaisesta kansankulttuurista ja ruumis yhtenäisestä kansasta, Gligorijević kertoo. 

Balkanistinen diskurssi brändäyspuheen ytimessä

Väittelijän mukaan kaikilla kulttuurin ja yhteiskunnan alueilla lisääntynyt tuotteistaminen, brändäys, ulottuu myös tutkittuihin festivaaleihin. Festivaaleista on tehty kansallisia brändikokonaisuuksia.

– Brändäys on syönyt kummankin festivaalin alkuperäistä poliittista merkitystä kaventaen molemmat tarjoamaan eräänlaisen kulttuuristen resurssien menun, josta jokainen osallistuja voi sitten rakentaa minuutensa elämännäkemyksensä mukaan. Brändäyspuhe kuitenkin toistaa aiempaa balkanistista diskurssia Serbian häilyvästä asemasta lännen ja idän välillä tavalla, joka ei tarjoa vaihtoehtoisia näkemyksiä maan tulevaisuudesta, Gligorijević summaa.