Completed theses

null New Spirituality, Atheism, and Authenticity in Finnish Underground Rap

Rantakallio, Inka
TY
30 Nov 2019 - 00:00:00

FM Inka Rantakallion väitöstutkimuksessa käsitellään neljän suomalaisen underground-räppärin musiikkia ja maailmankatsomuksia. Tutkimus osoittaa rap-musiikin heijastavan jälkikristillistä uskontokehitystä, jossa maailmankatsomuksissa korostuvat yksilöllisyys ja eri uskontojen sekoittaminen. Artistit pyrkivät olemaan "aitoja" tuomalla esiin maailmankatsomuksiaan musiikissaan.

Yhdysvalloissa monen rap-artistin musiikissa kuuluu näiden uskonnollinen vakaumus, mutta Suomessa siihen ei ole totuttu. Poikkeuksia kuitenkin löytyy.

- Tutkin väitöskirjassani, miten viime vuosina länsimaissa yleistyneet uushenkisyys ja ateismi näkyvät muutaman suomalaisen underground-rap-artistin ilmaisussa, ja miten he kytkevät näiden näkemysten esiintuomisen haluunsa olla rehellisiä artisteina, Rantakallio tiivistää.

Tutkimuksen aineisto koostuu neljän artistin kanssa tehdyistä haastatteluista sekä havainnoinnista konserteissa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi väitöskirjassa eritellään artistien kappaleiden sanoituksia ja analysoidaan kolmea musiikkivideota.

Rantakallion tutkimuksen artistit edustavat vähemmän tunnettua puolta genrestä: Ameeba, Khid, Julma Henri, sekä RPK ovat kuitenkin tehneet jo pitkän uran artisteina.

Rantakallion väitös on vasta toinen suomalaista rap-musiikkia tarkasteleva väitöskirja. Elina Westisen (Jyväskylän yliopisto) Cheekiä, Pyhimystä ja Stepaa tutkinut väitöskirja valmistui 2014.

Toistaiseksi myös populaarimusiikin ja uskonnon yhteyksiä on tutkittu melko vähän. Esimerkiksi hiphoppiin keskittynyt tutkimus on tarkastellut kristittyjä ja muslimeja, mutta ei juurikaan muita uskontoja.

Muuttuvat maailmankatsomukset näkyvät myös räpissä

Musiikkitieteen väitöskirjatutkimus nojaa uskontotieteelliseen teoriaan jälkikristillisyydestä: kristinuskon auktoriteetti ja vaikutus ihmisten elämässä on vähentynyt länsimaissa, ja sen rinnalle on tullut muita näkemyksiä. Tämä on ilmennyt lisääntyneenä monimuotoisuutena, sekä mm. uushenkisyyden yleistymisenä, josta kielivät mm. erilaisten mindfulness-kurssien, meditaation, ja self-help-kirjallisuuden valtavirtaistuminen. Uushenkisyydessä korostuvat yksilön omat kokemukset ja henkinen kehitys, ja omaan maailmankatsomukseen lainataan joustavasti näkemyksiä eri uskonnoista.

Myös yleinen maallistuminen, mm. lisääntynyt kirkosta eroaminen, on osa jälkikristillisyyttä.

Tutkimus osoittaa, että vaikka artistit painottavat maailmankatsomustensa yksilöllisyyttä, näkemykset heijastavat myös länsimaissa yleisiä jälkikristillisiä trendejä kuten ateismia sekä uushenkisyydelle tyypillistä tapaa ammentaa itämaisista uskonnoista.

Tärkeintä on olla aito ja itsenäinen

Tutkimus käsitteli myös räpissä kuuluvaa "aitouden" arvostusta.

- Ajatus musiikin "autenttisuudesta" tai vilpittömyydestä on tärkeää artisteille ja kuulijoille, sillä se on tiiviisti yhteydessä käsityksiin siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa musiikkia. Siksi aihe onkin kiinnostanut populaarimusiikin tutkijoita pitkään. Työni lähtökohta on, että autenttisuuskäsitykset muuttuvat ja muokkautuvat jatkuvasti kun artistit ja yleisö yhdessä määrittelevät asiaa, Rantakallio kertoo.

Miten kysymys aitoudesta ja maailmankatsomukset liittyvät toisiinsa?

- Tutkimuksen artistit kuvaavat musiikkiaan ja sen sisältöä "rehelliseksi", itsenäiseksi, ja valtavirran kaupallisista normeista vapaaksi. He myös kytkevät tämän rehellisyyden haluunsa kuvata maailmankatsomuksiaan musiikissa, eli että niistä kertominen on heille aitoutta, Rantakallio selittää.

Tutkimuksen artistit myös kommentoivat underground rap-musiikin olevan parhaimmillaan tyyli, joka vastustaa rap- ja pop-musiikin esteettisiä konventioita sekä musiikkialan normeja: artistien pitäisi ihanteellisesti pystyä itsenäisesti päättämään musiikkinsa sisällöstä ja estetiikasta. Tutkimuksen artistit sanovat itse ottavansa paljon vaikutteita elektronisen musiikin genreistä.

Sisäpiiritietoa?

Uskontotieteestä maisteriksi valmistunut Rantakallio on itsekin osa suomalaista hiphop-skeneä: hän on toimittanut hiphop-aiheista Rap Scholar -ohjelmaa Bassoradiossa, sekä toiminut DJ:nä mm. SOFA-rap-duolle.

 

- Koen, että "sisäpiiriläisyydestäni" oli jonkin verran hyötyä tutkimusta tehdessä. Kokonaan alan ulkopuolisen henkilön on ehkä vaikeampi hahmottaa, mitä kaikkea rap-artistit joutuvat miettimään työssään. Lisäksi radio-ohjelmaa tehdessä tuli perehdyttyä todella syvällisesti räpin historiaan ja tyyleihin, ei vain suomiräppiin, Rantakallio sanoo.

Tiivistelmä

Väitöskirjassani tutkin 2010-luvun suomenkielistä underground-rap-musiikkia ja siinä ilmeneviä autenttisuuden, uushenkisyyden ja ateismin diskursseja. Tutkimuksen kohteena on neljä suomalaista rap-artistia (Ameeba, Khid, Julma Henri, sekä RPK, joka Julma Henrin kanssa muodostaa Euro Crack -duon), ja heidän ilmaisussaan rakentuvat maailmankatsomukset ja audiovisuaalinen estetiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan myös laajempia kysymyksiä liittyen länsimaiseen uskontokehitykseen sekä artistien suhteeseen yleisöön ja musiikkialaan.

Tutkimuksen aineisto koostuu kenttätutkimuksesta (10 haastattelua, havainnointi konserteissa ja sosiaalisessa mediassa 2013–2017) sekä äänellisestä ja audiovisuaalisesta materiaalista (äänitteet, kolme musiikkivideota). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys hyödyntää uskontotieteen teorioita koskien länsimaista uushenkisyyttä ja ateismia, populaarimusiikintutkimusta, hiphop-tutkimusta, sekä teorioita autenttisuudesta. Menetelmällisesti tutkimus nojaa etnografisiin aineistonkeruumetodeihin sekä diskurssianalyysiin ja lähilukuun. 

Tutkimus osoittaa, että vaikka artistien maailmankatsomukset painottavat yksilöllisyyttä, ne heijastavat myös laajempia nykyhetken länsimaisessa uskontokentässä toisiinsa sekoittuvia ideoita ja traditioita. Näihin kuuluvat erityisesti non-dualistiset itämaiset uskonnot, New Age -vaikutteinen ympäristötietoisuus, sekä tiedeuskoon nojaava ateismi. Artistit myös rakentavat omaa sekä underground rapmusiikkia koskevan estetiikan ihannetta rap- ja pop-musiikin sekä musiikkialan normeja vastustavana, itsenäisenä, sekä elektronisista genreistä ammentavana, ja josta löytyy myös syvällisempää, filosofista sisältöä. Artistit rakentavat autenttisuutta argumentoidessaan musiikkinsa perustuvan heidän henkilökohtaisiin maailmankatsomuksiinsa ja esteettisiin mieltymyksiinsä.

Yleisemmin väitöskirja lisää ymmärrystä rap-musiikin ja postmodernien maailmankatsomusten välisestä suhteesta ja edistää populaarimusiikin ja uskonnon yhteyksien tutkimusta.

Asiasanat: hiphop, rap, uushenkisyys, ateismi, maailmankatsomukset, autenttisuus, populaarimusiikki, hiphop-tutkimus, kulttuurinen musiikintutkimus, uskontotiede, audiovisuaalinen tutkimus, sanoitukset, musiikkivideot, haastattelut, diskurssianalyysi, lähiluku, Ameeba, Euro Crack, Khid, Julma Henri, RPK.