ArtsEqualin toimenpidesuositus: Taidetta sote-rakenteisiin - ArtsEqualin toimenpidesuositus: Taidetta sote-rakenteisiin - Artsequal
Maakuntien on turvattava ihmisten kulttuuriset oikeudet osana sote-palveluja, todetaan ArtsEqual -tutkimushankkeen maakunnille ja päättäjille suunnatussa toimenpidesuosituksessa.
Kulttuuriset tarpeet on ymmärrettävä perustarpeiksi, korostavat ArtsEqualin varajohtaja, yliopistonlehtori Kai Lehikoinen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta ja julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta.
"Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet aktiivisen taiteisiin ja kulttuuriin osallistumisen vahvistavan sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä. Laajentuneessa hyvinvointiajattelussa kulttuuri ja taide nivoutuvat osaksi sosiaali- ja terveysalan palveluita", toteaa Kai Lehikoinen.
Testattuja ja hyviksi koettuja toimintamalleja löytyy jo nyt ympäri Suomea.
Mukaan kilpailutukseen ja osaksi kuntouttavaa työotetta
Lehikoisen ja Rautiaisen mukaan maakuntien tulee huomioida kulttuuriset oikeudet ja kulttuurinen hyvinvointi esimerkiksi silloin, kun palveluntarjoajia kilpailutetaan.
"Kulttuurilähtöiset menetelmät tulisi huomioida myös osana kuntouttavaa työotetta. Kuntoutuksen ei kuitenkaan pidä olla ainut peruste taide- ja kulttuuritoiminnan järjestämiselle. Kyse on myös yksilön kulttuuristen oikeuksien turvaamisesta", Lehikoinen korostaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eräiden muiden kuntien tehtävien siirrolla maakunnille on merkittäviä vaikutuksia koko kuntakenttään, toteavat Lehikoinen ja Rautiainen.
Aivan erityisesti uudistus vaikuttaa yksittäisten kuntien talouteen ja kykyyn toteuttaa niille jääviä tehtäviä, joihin taide- ja kulttuuripalvelut merkittävissä määrin kuuluvat. Tämän johdosta he suosittelevat, että eduskunta ja valtioneuvosto ottaisivat taide- ja kulttuuripalvelut liikuntapalveluiden tapaan osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskentaperusteita.
Oikeus kulttuuriin on perusoikeus
Tutkijat ehdottavat, että taidelaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistamista tarkasteltaisiin kuntien tehtäväpiirin ja siihen liittyvän rahoitusrakenteen muutoksien näkökulmasta. On tärkeätä, että sivistyspalveluiden järjestämisvastuu on sote-uudistuksen jälkeen väestöpohjaltaan riittävän suurilla toimijoilla, Lehikoinen ja Rautiainen toteavat.
"Oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ovat YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslain turvattuja ihmisen kulttuurisia perusoikeuksia”, muistuttaa Pauli Rautiainen.