Tausta

Vuoden 2023 alussa Suomi ja koko maailma on edelleen toipumassa koronapandemiasta, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia nuoriin ja lapsiin. Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja sota Euroopassa aiheutti laaja-alaisen energiakriisin. Ilmassa on myös uhkia, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden katoon ja vaikuttavat tulevaisuudennäkymiin. Tällaisena aikana taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio pyrkii edistämään taidekasvatusta, joka tukee yhteiskunnallista vakautta sekä yksilöiden ja yhteisöjen edellyksiä ratkaista haasteita ja ylläpitää toimintakykyä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on tunnustettu taiteen ja kulttuurin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Kulttuurin saavutettavuuteen on panostettu jo aiempien hallitusohjelmien aikana. Suomen taide- ja kulttuuripolitiikassa painotetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Taide- ja kulttuurikasvatuksella vahvistetaan muun muassa yksilön luovia taitoja, kulttuurikompetenssia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sillä on arvo myös erityisesti yleissivistystä ja osallisuutta vahvistavana elämänalueena.

Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio perustettiin vuonna 2017 lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen (OKM 2014) pohjalta. Se on kansainvälisen ENO - European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education jäsen. ENO-verkosto edellyttää jäseniltään kansallisen ohjelman laatimista. Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion ohjelma noudattaa ENO-verkoston sääntöjä sekä UNESCO:n taide- ja kulttuurikasvatusta koskevia linjauksia. Ensimmäinen kansallinen ohjelma linjasi observatorion toiminnan tarkoituksen, keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2017–2022. Tämä ohjelma linjaa seuraavan viisivuotiskauden (2023–2027) tavoitteita ja toimenpiteitä. Kansallisen ohjelman toimeenpanon tueksi laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan observatorion tehtävät ja työnjako.

Tavoite

Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion tavoitteena on vahvistaa taide- ja kulttuurikasvatuksen tasa-arvoista saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä parantaa alan ja sen tutkimuksen yhteiskunnallista asemaa. Observatorio edistää taidekasvatuksen tutkimuksen ja käytännön yhteyttä sekä tutkimustiedon jalkauttamista päätöksentekoon.

Ohjelmakaudella 2023–2027 jatketaan taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintaedellytysten vahvistamista ja päätöksentekoon vaikuttamista tutkimustietoon perustuen. Taide- ja kulttuurikasvatuksen saavutettavuutta kaikille ikä- ja kohderyhmille tuetaan. Tietoisuutta taide- ja kulttuurikasvatuksen ja sen tutkimuksen monialaisesta vaikuttavuudesta vahvistetaan.

Ohjelmakaudella tavoitteena on erityisesti vahvistaa taidekasvatuksen tutkimuksen asemaa tieteenalana sekä vaikuttaa taide- ja kulttuurikasvatuksen tutkimuksen resursointiin. Tavoitteena on, että tutkimusyksikköjen ja kentän välinen yhteistyö mahdollistuu ja että voidaan toteuttaa myös pitkäkestoista, laajaa tutkimusta ja alan kehittämiseen keskittyvää yhteistyötä.

Ohjelmakaudella kohdennetaan huomio erityisesti taide- ja kulttuurikasvatuksen merkitykseen yhteiskunnallisten kriisien ja haasteiden keskellä. Tavoitteena on tuoda esiin, että taide-ja kulttuurikasvatukseen panostetut resurssit ja alan systemaattinen kehittäminen vahvistavat kansallista resilienssiämme. Keskeistä on tunnistaa kriisitietoisen taide- ja kulttuurikasvatuksen keinot ja mahdollisuudet sekä viestiä niistä.Tavoitteeseen liittyy myös kestävän kehityksen, ekososiaalisen sivistyksen sekä demokratia- ja rauhankasvatuksen teemojen entistä vahvempi painotus taide- ja kulttuurikasvatuksen sisällöissä ja menetelmissä. Taide- ja kulttuurikasvatuksen mahdollisuudet tukea muualta saapuneiden lasten ja nuorten kotouttamista on yksi konkreettinen toiminta-alue, jossa yhdistyy taidekasvatus, kriisitietoisuus ja rauhankasvatus.

Toinen keskeinen toimintatavoite tällä toimintakaudella on vaikuttaminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, jotka tullaan uudistamaan tällä hallituskaudella. Taidekasvatuksen asemaa on vahvistettava perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

Ohjelmakaudella seurataan lukiodiplomien kehitystyötä ja osallistutaan siitä käytävään keskusteluun. Observatorio pyrkii vahvistamaan lukiodiplomien laaja-alaista käyttöä ja kehittämistä sekä niiden merkityksen tunnistamista jatkokoulutuksessa. Observatorio edistää omalta osaltaan sitä, että kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat jatkossa velvoittava osa opetussuunnitelmia, jotta kaikki suomalaiset lapset ja nuoret pääsisivät osaksi taide- ja kulttuurisisältöjä. Tavoitteena on tasoittaa kulttuurikasvatussuunnitelmien ja niiden toteutumisen laatueroja.

Observatorio rohkaisee maamme jokaista hyvinvointialuetta sisällyttämään strategisiin suunnitelmiin ja ohjaaviin asiakirjoihin kulttuurihyvinvoinnin alueelliset tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelman tavoitteena on tehdä hyvinvointialueen asukkaille sekä hoidossa oleville potilaille mahdolliseksi osallistua kulttuuri- ja taidepalveluihin sekä tuottaa ennaltaehkäisevää hyvinvointia ja korkeaa elämänlaatua taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin.

Keinot ja toimenpiteet

Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio edistää tavoitteitaan:

a. kokoamalla ja jakamalla tietoa taide- ja kulttuurikasvatuksen käytännöistä, tutkimuksesta ja toimintapolitiikoista Suomessa

b. vahvistamalla tutkimuksen ja kasvatus- ja koulutuskentän yhteyttä

c. tukemalla taide- ja kulttuurikasvatuksen toimijoiden yhteistyötä ja alan toimintaedellytyksiä

d. edistämällä alan kansainvälistä yhteistyötä

e. vaikuttamalla taide- ja kulttuurikasvatuksen tutkimuksen resursseihin ja edellytyksiin

Keskeiset toimenpiteet ohjelmakaudelle 2023–2027

Tiedon kokoaminen ja jakaminen

• Jatketaan taide- ja kulttuurikasvatuksen tutkimustiedon kokoamista ja sen tallentamista lastenkulttuuri.fi -portaalissa
• Jaetaan tutkimustietoa eri toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestettävissä seminaareissa
• Kehitetään tutkimusperustaisia tietopaketteja ja muuta materiaalia
• Laaditaan alan tutkimukseen liittyviä kansallisia toimenpide-ehdotuksia ja viestitään niistä

Tutkimuksen, koulutuksen ja kentän toimijoiden yhteistyön vahvistaminen

• Taide- ja kulttuurikasvatuksessa havaittujen tutkimustarpeiden kartoitus ja viestintä
• Alan tutkimuksen edellytysten kehittäminen
• Olemassaolevan toiminnan mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen tutkimuksen näkökulmasta
• Uusien toimintatapojen ja menetelmien kehittäminen ja juurruttaminen
• Kansallisen yhteistyötapahtuman järjestäminen vähintään kerran vuodessa

Taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintaedellytysten tukeminen

• Kannanottojen ja lausuntojen laatiminen ja julkaiseminen
• Vaikutuskanavien vakiinnuttaminen ja laajentaminen
• Suomalaisen taidekasvatuksen toiminnan ja järjestelmän laadun tunnistaminen ja tukeminen
• Kansainväliseen taide- ja kulttuurikasvatuksen arvokeskusteluun osallistuminen ja sen soveltaminen käytäntöön
• UNESCOn uuteen “Roadmap for Arts and Cultural Education” tiekartan sisältöön vaikuttaminen ja sen jalkauttaminen eri tahoille Suomessa
• Taidekasvatusoppimateriaalien kokoaminen ja levittäminen

Kansainvälisen yhteistyön edistäminen

• Kansainvälisen pitkäjänteisen yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen
• Kansainvälisten ENO-yhteyksien ylläpitäminen sekä yhteistyön ja osallistumisen valmistelu
• Suomalaisen taidekasvatuksen tunnettuuden lisääminen kansainvälisissä tapahtumissa ja julkaisutoiminnassa

Liite: Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion toimintaperiaatteet

Toimintaa ohjaa yhdessä laadittu ja ENO-verkoston hyväksymä kansallinen ohjelma vuosille 2023–2027.

Toiminnan organisointi

Toimijat

Suomen observatorion muodostavat Taideyliopiston cERAda-verkosto (myöhemmin Cerada) ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ry (myöhemmin Liitto). Opetus- ja kulttuuriministeriö (myöhemmin OKM) tukee observatorion toimintaa.

Kansallisessa kehittämistyössä solmitaan kumppanuudet ja tehdään yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Tämän ohjelmakauden alkuun mennessä solmittu kumppanuudet Taiteen perusopetusliiton, Kansalaisopistojen liiton Opetushallituksen, Aalto-yliopiston taiteen ja median laitoksen ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja Haukkalan säätiön kanssa.

Työnjako ja vastuut

Cerada ja liitto yhdessä

• laativat keskusteluihin perustuen seuraavan vuoden toimintasuunnitelman kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä.
• toimintasuunnitelmassa määritellään vuoden toimenpiteet ja vastuut
• kutsuvat koolle ja valmistelevat toimintasuunnitelmassa määritellyt tapaamiset ja kokoukset
• ovat aloitteellisia vaikuttamiseen liittyvien kärkien esiin nostamisessa ja osallistuvat lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun
• julkaisevat yhdessä laadittuja kannanottoja ja lausuntoja
• tuottavat tietoa olemassa olevista ja käynnistyvästä tutkimuksesta ja vahvistavat niiden yhteyksiä olemassa olevaan kulttuuri- ja taidekasvatustoimintaan
• kutsuvat erityisasiantuntijoita mukaan keskusteluun
• osallistuvat tapaamisten ja kokousten valmisteluun
• tuottavat tietoa kulttuuri- ja taidekasvatustoiminnasta, ilmiöistä ja tutkimustarpeista, jotka voisivat kiinnostaa tutkimuskenttää
• vastaavat kansainvälisestä yhteydenpidosta ENO-verkostoon

Cerada vastaa:

• tutkimustiedon keräämisestä toimintasuunnitelman mukaisesti
• yhteydenpidosta eri yliopistotoimijoiden kanssa

Lastenkulttuurikeskusten liitto vastaa:

• tiedon kokoamista yhteistyössä CERADAn kanssa sekä tiedon julkaisusta ja jakamisesta lastenkulttuuri.fi –sivustolla
• Observatorion viestinnällisen kokonaisuuden ylläpidosta erillisen viestintäsuunnitelman mukaan
• yhteydenpidosta taide- ja kulttuurikasvatustoimijoihin kotimaassa ja ulkomailla

OKM vastaa:

• kulttuuripoliittisen asiantuntemuksen ja ministeriön ajankohtaisen tiedon tuottamisesta yhteistyöhön

Kumppanit

• tuottavat oman asiantuntijuutensa pohjalta merkittävää tietoa ja kehittämisaiheita yhteiseen työskentelyyn
• osallistuvat yhteiseen keskusteluun ja tapaamisiin sekä tapaamisten valmisteluun
• ovat aloitteellisia vaikuttamiseen liittyvien kärkien esiin nostamisessa ja osallistuvat lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun

Toimijat yhdessä toteuttavat vuositason toimintasuunnitelmaa.