KAKSIKIELISESTÄ VIDEOMATERIAALISTA KÄYTÄNNÖN TYÖKALUJA VARHENNETTUUN KIELENOPETUKSEEN

Haetko ideoita toiminnallisiin hetkiin varhennetussa kielenopetuksessa? Oletko kiinnostunut kehollisista ja taideperustaisista lähestymistavoista lasten kielenoppimisessa? Ihmetteletkö, mitä tanssin ja kielenoppimisen yhdistelmä tarkoittaa käytännössä? Sukella kielen, liikkeen ja tanssin mielikuvitukselliseen maailmaan!

Löydät materiaalista esimerkkejä peruskoulun alaluokkien ruotsin kielen opetuksesta, mutta voit soveltaa niitä myös eri kielten ja eri ikäisten oppilasryhmien opetuksessa.

TAUSTAA

Materiaali perustuu Kieliä tanssien! -hankkeen (2019–2022) moniammatillisen tiimin kehittämiin ja toimiviksi kokemiin harjoituksiin ja pedagogisiin lähestymistapoihin. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen väitöskirjatutkija Kaisa Korpinen käynnisti hankkeen, joka toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Kiilan koulun opettajien ja Hurja Piruetti Länsi-Uudenmaan tanssiopiston tanssinopettajien kanssa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää tapoja yhdistää tanssia ja luovaa liikettä toisen kotimaisen kielen opetukseen peruskoulun vuosiluokilla 1–2 sekä kannustaa lapsia ruotsin kielen opiskelussa kaksikielisessä kasvuympäristössä. Hanketta tukivat Svenska Kulturfonden, Svenska Litteratursällskapet i Finland, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Koneen säätiö.

ENNEN LIIKKEELLE LÄHTÖÄ

Opetusmateriaali on tarkoitettu varhennetun kielenopetuksen käyttöön. Se on suunnattu kieltä alaluokilla opettaville, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille luokan-, kielten- ja tanssinopettajille, taidepedagogeille, varhaiskasvattajille, opettajaopiskelijoille ja opettajankouluttajille.

Materiaali tarjoaa ideoita yksittäisiin opetustuokioihin, oppitunneille tai laajempiin opetuskokonaisuuksiin. Videot ja valokuvat havainnollistavat suulliseen kielen käyttöön, keholliseen toimintaan ja taiteelliseen ilmaisuun perustuvia työtapoja, ja kirjalliset kuvaukset kiteyttävät tehtävien kulun, sisällöt ja tavoitteet.

Materiaalissa on seitsemän osiota. Toiminnalliset harjoitukset johtavat kohti yhteiseen ja luovaan työskentelyyn kannustavia tehtäviä. Videolta voi katsoa tiimin kokemuksia hankkeesta ja ajatuksia materiaalin sisällöistä ennen tehtäväpakettiin tutustumista:

Tanssi kielenoppimisessa kutsuu viestimään kielellä ja koko keholla. Esittäytymiset ja tervehtimiset ruotsiksi kytkeytyvät keholliseen vuorovaikutukseen. Minkälaisia kohtaamisia syntyy, kun ryhmä lähestyy arjen vuorovaikutustilanteita luovasti ja leikkisästi?

ESITTÄYDYTÄÄN

Esittäytyminen piirissä on yksinkertainen alkurutiini, joka kutsuu oppilaat mukaan ruotsinkieliseen esittäytymisleikkiin rytmikkäillä taputuksilla ja liikkeillä: Hej, hej, vem är du? [Hei, hei, k       uka olet?], -Jag är… [Olen...], -Hej på dig, …! [Hei…!]. Ensimmäisillä kierroksilla käytössä on kaikille tuttu yhteinen liike, kuten käsien kurottaminen kohti kattoa. Oman liikkeen keksiminen voi tulla mukaan, kun fraasit ja rytmit ovat tulleet tutuiksi. Tuttu liike pysyy turvallisena vaihtoehtona. Harjoitukseen saa napakkuutta ylläpitämällä rytmiä.                   

TERVEHDITÄÄN    

Opettaja lähettää piirissä eteenpäin ruotsinkielisen tervehdyksen (Hej, God dag!), joka on yhdistetty liikkeeseen. Liiketervehdykset voivat olla rytmikkäitä, leikkisiä tai tavanomaisista tervehdyksistä johdettuja, kuten varpailla vilkuttaminen. Millaisia tervehdyksiä syntyy oppilaiden ehdotuksista? Harjoitus soveltuu myös hyvästelemiseen tunnin lopussa (Hejdå! Vi ses!).

VAIHDETAAN KUULUMISIA

Seuraavaksi on aika vaihtaa kuulumisia—ruotsiksi ja liikkeellisesti tietenkin! Kaksoispiirissä jokainen tulee kohdatuksi. Harjoitus alkaa käymällä yhdessä läpi dialogi: Hur mår du? -Jag mår bra! [Mitä kuuluu? -Hyvää kuuluu!], ja keksimällä fraaseihin sopivat liikkeet. Liike-ehdotuksia löytyy videolta. Kahden piirin muodostamisen jälkeen tehtävänä on vaihtaa kuulumisia siten, että ulkopiiri kysyy ja sisäpiiri vastaa. Roolien selkeyttämiseksi ulkopiiri voi seistä, sisäpiiri istua. Parit vaihtuvat taputuksesta niin, että ulkopiiri liikkuu. Roolit vaihtuvat kierroksen jälkeen.  

Tässä osiossa aiheena on omaan kehoon ja liikkeeseen tutustuminen suhteessa muihin kehoihin, materiaaleihin ja tilaan. Kehonosien tunnistamista ja opettelua ruotsiksi virittävät kehollinen yhteistoiminta, rytmi, musiikki ja välineet.

KEHONOSAT TAPUTTAEN 

Ensimmäisenä tehtävänä on kehonosien läpikäyminen ruotsiksi taputtelemalla käsillä läpi kehonosia: Huvud-axlar-mage-rygg-knä-tår! [pää-olkapäät-vatsa-selkä-polvet-varpaat]. Oppilaat toistavat lorun ensin opettajan perässä. Sen jälkeen muutama kierros kaikki yhdessä toistaen ja lopuksi pari kierrosta nopeuttaen. Kuinka nopeasti lorun toistaminen onnistuu?

       
LIIKU JA  PYSÄHDY: KEHONOSAT           

Oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa musiikin tahdissa.Musiikin tauotessa opettaja määr          ää kehon osan, jolla oppilaat koskettavat lattiaa. Kosketus lattiaan säilyy musiikin jatkuessa. Muutaman kierroksen jälkeen tehtävä vaihtuu        siten, että musiikin tauotessa oppilaat koskettavat kaveria. Millaisia asentoja syntyy eri kehonosista? Entä minkä kehonosan oppilaat valitsevat keskenään? Opettaja kannustaa oppilaita keksimään erilaisia liikkeitä ja asentoja. Lopuksi käydään yhdessä läpi oppilaiden valintoja. Samalla kehonosat tulevat kerrattua ruotsiksi.            

NAPPAA HUIVI

Tässä tehtävässä oppilaat liikkuvat huivin kanssa musiikin tahdissa ja nappaavat huivin opettajan ohjeistamalla kehonosalla. Harjoituksen lopuksi ryhmän kanssa voi pohtia, millä kehonosalla huivin nappaaminen oli helppoa tai vaikeaa.

Tanssi tuo toimintaa kielenoppimiseen. Tässä osiossa aiheena on liikkumisen tavat. Toimintaverbit tulevat käytyä läpi tekemällä. Huomio suuntautuu liikkeeseen merkitysten päättelyssä. Leikki kutsuu oppilaita osallistumaan vuorovaikutustilanteisiin, joihin kielen käyttö nivoutuu. Harjoituksiin sisältyy yhdessä toimimista, toimintaan vaikuttamista ja omien ideoiden esittämistä—niin kielellä kuin koko keholla!

HIPPA

Vauhdikas hippa on lasten suosikki. Hipan dialogia voi varioida tunnin teeman mukaan. Tässä hipassa kiinnijäänyt jää tekemään valitsemaansa liikettä. Pelastus tapahtuu peilaamalla kaverin liikettä ja kysymällä Vad gör du? [Mitä sinä teet?] Useammalla kiinniottajalla syntyy enemmän vuorovaikutustilanteita. Viestintätehtävää voi alustaa piirissä harjoittelemalla fraasit ja kokeilemalla eri liikkeitä (jag dansar, hoppar, springer, går, snurrar…) [tanssin, hypin, juoksen, kävelen, pyörin…]

RYHMÄTEHTÄVÄ

Tässä harjoituksessa oppilaat liikkuvat eri tavoin salin päästä päähän musiikin tahdissa. Opettaja kannustaa oppilaita osallistumaan dialogiin salin päädyissä ennen liikkumisen aloittamista. Näin eri toimintatapojen tutkiminen yhdistyy mielipiteen kysymiseen ja ilmaisemiseen. Opettaja innostaa ja tukee ymmärtämistä omilla liike-esimerkeillään. JOO-leikin tultua tutuksi tehtävää voi jatkaa EI-leikillä, jolloin oppilaat ehdottavat itse liikkeitä. Harjoitus toimii alustuksena paritehtävälle.

Joo-leikki:

Oppilaat:     Vad vill du göra nu? [Mitä haluat tehdä nyt?]
Opettaja:     Jag vill dansa. Vill ni dansa? [Haluan tanssia. Haluatteko tanssia?]
Oppilaat:     JOO, vi vill dansa! [JOO, haluamme tanssia!]

Ei-leikki:

Opettaja:     Vill ni dansa? [Haluatteko tanssia?]
Oppilaat:     NEJ, vi vill INTE dansa. [EI, emme halua tanssia.]
Opettaja:     Vad vill ni göra då? [Mitä haluatte tehdä?]
Oppilaat:     Vi vill... [Haluamme…]

PARITEHTÄVÄ

Seuraavaksi oppilaat liikkuvat päädystä päätyyn pareittain. Liikkumisen tapa vaihtuu salin päädyissä. Oppilaat kysyvät ja ehdottavat vuorotellen ”mitä tehdään?”: Vad vill du göra? -Jag vill (hoppa)!   

Tässä osiossa ryhmä rakentaa oman tanssin, ruotsiksi tietenkin! Kaikki oppilaat osallistuvat yhteiseen luovaan projektiin. Tanssi syntyy asioista, joita oppilaat tekevät mielellään. Ehkä oppilaat pitävät piirtämisestä, laulamisesta, pelaamisesta, tanssimisesta, lukemisesta—tai jostain ihan muusta! Millainen on ryhmän luokkatanssi?

LIIKU VIIVOJA PITKIN

Oppilaat lämmittelevät liikkumalla salin lattian viivoja pitkin musiikin tahdissa. Viivojen seuraaminen luo mahdollisuuksia spontaaneille kehollisille kohtaamisille ja ruokkii yhteisöllistä tekemistä. Musiikin tauotessa opettaja aloittaa dialogin esittämällä uuden toiminnan: Tycker ni om att (måla)? -Joo, vi tycker om att (måla)! [Pidättekö maalaamisesta? -Kyllä, pidämme maalaamisesta.] Musiikin jatkuessa oppilaat jatkavat liikkumista—tällä kertaa mielikuvituksen maisemia maalaten. Opettaja kannustaa oppilaita luoviin liikeratkaisuihin ja tulkintoihin omalla kehollisella heittäytymisellään. Miten maalaaminen sujuu eri kehonosilla, kuten päällä tai jalalla? Sisällyttämällä liikkeitä dialogiin oppilaat harjoittelevat samalla luokkatanssin alkua.

LUOKKATANSSI

Luokkatanssi on ryhmän oma tanssi ruotsiksi. Tanssin tekeminen alkaa keksimällä ryhmälle oma nimi ja liike. Kun tanssin alku on tullut tutuksi, opettaja pyytää oppilaita kertomaan asioita, joita he tekevät mielellään—keholla tai ruotsiksi. Liikkeet saavat kielelliset muodot yhteisen pohdinnan tuloksena ja ne nivoutuvat yhteen tanssiksi näin: Hej! Vi är (ryhmän nimi) och vi tycker om att (rita, sjunga, spela, dansa, läsa …)!

    
Kun tanssin elementit ovat koossa, on aika harjoitella koko tanssi yhdessä. Oppilaat voivat esittää tanssin omalle opettajalle, osalle ryhmästä, toiselle ryhmälle—miksei koko koululle koulun juhlissa! Kuvaamalla esityksen ryhmälle jää tanssista pysyvä muisto.

Tässä osiossa toiminta siirtyy koulun pihalle. Pienryhmätehtävä kutsuu oppilaita tutkimaan ja aistimaan lähiympäristöään uudella tapaa. Luonto tarjoaa runsaasti virikettä liikkumiselle ja kielelle. Merkitysten päättely ja ilmaisu tapahtuvat kehon, kielen, liikkeen, materiaalien ja ympäristön yhteispelinä. Ryhmätyöskentelyssä kuulluksi ja nähdyksi tuleminen vuorottelevat kuuntelemisen ja katsomisen kanssa. 

Ensin oppilaat jakautuvat pienryhmiin. Lasten mielikuvituksen herättämiseksi ryhmäjaon voi tehdä eri metsäneläinten mukaan (hare, björn, ekorre). Pienryhmistä oppilaat suuntaavat tutkimaan ympäristöönsä. Miten jänis, karhu tai orava liikkuvat? Mitä aarteita he löytävät pihalta?

                                            Kun oppilaat ovat poimineet aarteen mukaansa ja palanneet pienryhmiin, ryhmät tutustuvat aarteisiin: Vad har du? -Jag har (en sten, en kotte, en blomma, en kvist…) [Mitä sinulla on? -Minulla on…]                  . Kun kaikki ovat esittäneet aarteensa ruotsiksi, ryhmä voi siirtyä tutkimaan niiden muotoa ja liikettä kehollisesti. Oppilaiden keksimiä asentoja ja liikkeitä kokeillaan yhdessä. Opettaja voi ohjata prosessia kysymällä: Hur ser (en sten) ut? Hur rör sig (en sten)? [Miltä (kivi) näyttää? Miten (kivi) liikkuu?]

Tehtävää voi jatkaa yhdistämällä ryhmän asennot ja liikkeet kompositioksi (Vi har (en sten), vi har (en blomma)…) [Meillä on (kivi), meillä on (kukka)…] Harjoittelukierrosten jälkeen pienryhmät esittävät luontotanssinsa muille ryhmille. Katsojat saa osallistettua aloittamalla esitykset yleisön kysymyksellä: Vad har ni? [Mitä teillä on?] Lopuksi ryhmät voivat ottaa talteen kuvia aarteista. 

Tässä osiossa aiheena on ötököiden maailma. Ötökkäteemaisissa seuraa johtajaa -harjoituksissa oppilaat tutkivat liikkumisen tapoja, suuntia ja nopeuksia koko ryhmässä ja pienemmissä porukoissa. Tavoitteena on, että jokainen pääsee ehdottamaan liikkeitä ja seuraamaan muiden ehdotuksia. Harjoitukset kannustavat kuuntelemaan kaveria ja rohkaisevat puhumaan. Ne kutsuvat keksimään erilaisia liikeratkaisuja, yhdistämään tuttuja elementtejä ja oppimaan uutta!

PERHOSPARVI

Tässä harjoituksessa ryhmä muodostaa lentävän perhosparven. Ennen kuin parvi lähtee liikkeelle salissa, perhoset kokeilevat siipiään yhdessä piirissä. Perhoset lentävät hitaasti ja nopeasti (långsamt, snabbt), korkealla ja matalalla (högt, lågt), eteenpäin ja taaksepäin (framåt, bakåt). Tilassa liikkuva parvi vaihtaa suuntaa, nopeutta tai tasoa oppilaiden ehdotuksista. Opettaja kannustaa oppilaita vaikuttamaan ja reagoimaan parven reittiin kysymällä esimerkiksi Hur ska vi flyga? [Miten lennämme?] Oppilaiden mielikuvitusta voi ruokkia musiikilla ja värikkäillä ”siivillä”, kuten huiveilla.

MUURAHAISJONOT

Oppilaat muodostavat muurahaisjonot pienryhmissä. Jonot liikkuvat tilassa eri tavoin (gå, hoppa, rulla, krypa) [kävellä, hyppiä, kieriä, ryömiä] ja eri suuntiin (framåt, bakåt, till sidan) [eteenpäin, taaksepäin, sivulle]. Oppilaat vuorottelevat jonon johtajana. Opettaja voi kannustaa oppilaita tekemään omia valintoja tutuilla fraaseilla Vad vill du göra nu? tai Vad ska vi göra nu? [Mitä haluat tehdä nyt? Mitä teemme nyt?] Luoville liikeideoille löydetään kielellinen muoto yhdessä ryhmän ja opettajan kanssa. 

Tässä osiossa aiheena on eläinten tarinat. Oppilaat tutkivat, miten eri eläimet liikkuvat ja rakentavat eläinaiheisia tanssitarinoita. Esitykset syntyvät yhteisten neuvottelujen, ideoinnin, valintojen ja harjoittelun tuloksena. Minkä eläimen kukin ryhmä valitsee ja mitä eläin tekee?

TANSSIVAT ELÄIMET

Piirileikki johdattelee oppilaat eläinteemaan eläinmaailmasta tulevien mielikuvien avulla. Oppilaat kokeilevat liikkua eri eläinten lailla (gå som en björn, åla som en orm, smyga som en räv) [kävellä kuin karhu, kiemurrella kuin käärme, hiipiä kuin kettu].     

Seuraavaksi harjoitus jatkuu pareittain. Harjoituksessa eläinteema yhdistyy ”Toimintaa ja vuorovaikutusta” -osion tehtäviin. Opettaja mallintaa ensin paritehtävän oppilaiden kanssa käyttämällä piirileikistä tuttuja fraaseja: Vad gör du? -Jag (går som en björn) [Mitä teet? -Kävelen kuin karhu]. Parityöskentelyn aikana oppilaat valitsevat vuorotellen eläimen ja liikkumisen tavan, ja liikkuvat yhdessä salin poikki. Opettaja kannustaa oppilaita tekemään omia valintoja ja auttaa oppilaita ilmaisemaan ideoitaan ruotsiksi. Mitä kaikkia eläimiä saliin ilmaantuu leikin aikana?

OMAT ELÄINTARINAT  

Tässä tehtävässä oppilaat luovat omat eläintarinansa pienryhmissä. Opettaja voi alustaa tehtävän esittämällä esimerkin: Vi flyger, vi äter larver, vi säger kra kra. Vem är vi? [Lennämme, syömme toukkia, sanomme kraak kraak. Keitä me olemme?]. Pienryhmissä oppilaat valitsevat yhdessä eläimen ja keksivät mitä eläin tekee ja sanoo. Tanssi rakentuu nivomalla liikkeet yhteen. Opettaja voi tukea luovaa prosessia kysymällä esimerkiksi Vilket djur? Vad gör (hunden)? [Mikä eläin? Mitä (koira) tekee?] Opettaja kannustaa oppilaita käyttämään eri ilmaisumuotoja (liikettä, kehonrytmejä, ääntä) ja kertomaan tarina ruotsiksi tuttuja fraaseja yhdistelemällä. Oppilaat innostuvat usein myös oppimaan uusia ruotsinkielisiä ilmauksia itse keksimiinsä tarinoihinsa.

Kun esitykset ovat koossa, ryhmät esittävät eläintarinat vuorotellen. Katsojat osallistuvat arvausleikkiin—kuka arvaa ryhmän eläimen oikein?

Tehtävä on kehitetty Anna-Lena Østernin materiaalin pohjalta (1992, s. 51).

TEKIJÄT

Kaisa Korpinen, väitöskirjatutkija, (Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos), vieraileva tutkija (Taideyliopisto, CERADA)
Janna Westerlund, tanssinopettaja (Hurja Piruetti Länsi-Uudenmaan tanssiopisto)
Päivi Nyman, luokanopettaja (Kiilan koulu)
Marja Komulainen, luokanopettaja (Kiilan koulu)
Sirpa Tarmi-Öhman, luokanopettaja (Kiilan koulu)
Emilia Törnblom, tanssinopettaja (Hurja Piruetti Länsi-Uudenmaan tanssiopisto)

KÄSIKIRJOITUS

Kaisa Korpinen ja Janna Westerlund

KUVAUS JA EDITOINTI

RiverPoint

SÄVELLYS

© Tero Kaunisvuo

TUOTANTO

Kaisa Korpinen / Kieliä tanssien! -hanke / Turun yliopisto, opettajankoulutus ja ELLA-tutkimushanke / Taideyliopisto, CERADA

KIITOS

Hankkeeseen ja kuvauksiin osallistuneet oppilaat ja opettajat
Kiilan koulu
Hurja Piruetti Länsi-Uudenmaan tanssiopisto
ELLA-tutkimusryhmä, erityisesti Eeva Anttila, Sofia Jusslin ja Niina Lilja
Heini-Marja Pakula

TUKIJAT

Svenska Kulturfonden
Svenska Litteratursällskapet i Finland
Koneen säätiö
Opetus- ja kulttuuriministeriö

© Kaisa Korpinen, Janna Westerlund, Päivi Nyman, Marja Komulainen, Sirpa Tarmi-Öhman & Emilia Törnblom.

Harjoituksia saa käyttää ja muokata itselleen sopivaksi. Koulutus- ja julkaisukäytössä pitää mainita harjoitteen alkuperä.

VIITTAAMINEN

Korpinen, K., Westerlund, J., Nyman, P., Komulainen, M., Tarmi-Öhman, S. & Törnblom, E. (2022). Kieliä tanssien! Opetusmateriaali varhennettuun kielenopetukseen. https://sites.uniarts.fi/fi/web/ellaresearchproject/kieli%C3%A4-tanssien-

OTA YHTEYTTÄ

Kaisa Korpinen (kaisa.m.korpinen@utu.fi)

LÄHTEET

Østern, A.-L. (1992). Språkglädje och språklig medvetenhet. Uppleva, tala, tänka. Lekar och övningar för en- och flerspråkiga barn i åldern fem till åtta år. Studie- och undervisningsmaterial från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi n. 1, s. 51.