Ovttastuvvan našuvnnaid máná vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša artihkal 31 gieđahallá earret eará máná vuoigatvuođa vuoiŋŋasteapmái, stoahkamii, áhpásmahttindoibmii ja friddja oassálastimii dáidda- ja kultureallimis. ON:id Máná vuoigatvuođaid komitea lea addán Supmii 2.6.2023 sullii 50 fuomášuhttima, mat gusket maiddái artihkkalii 31 ja čájehit, ahte dan ollašuhttimis leat vel váillit sihke diehtovuođu gokčevašvuođa ja anolašvuođa oasil:

• Ferte sihkkarastit, ahte lihkadeapmi, áhpásmahttin, astoáigi ja maiddái kultuvrralaš ja dáiddalaš doaimmat leat buohkaid juksamis maiddái nieiddaid, lámisolbmuid, dorvobáikeohcciid, sisafárrejeddjiid, sin, geat leat sosioekonomalaččat váttes sajádagas ja sin, geat orrot dálonguovllus.

• Ferte sihkkarastit, ahte guđege gielda fállá nuvttá astoáiggedoaimmaid mánáide

• Ferte sihkkarastit doaibmabijuid, mat eastadit valáštallama olis vealaheami, fuones meannudeami ja doarrádallama, ja dutkat vuđolaččat buot almmuhusaid fuones meannudeamis ja doarrádallamis.

• Ferte váldit mánáid mielde artihkal 31:s meroštallojuvvon doaimmaid plánemii ja árvvoštallamii.

Dasa lassin mánát galggašedje sáhttit searvat áiggeájanasaide iežaset illun ja áhpásmahttin dihte, almmá menddo stuorra gáibádusaid ja noađi haga ja maiddái guhkesáigásaččat, juos háliidit nu. Dalle áiggeájanasa oiddolaš váikkuhusat máná čálgamii besset ovdan dutkamušaid mielde.

Maiguin praktihka vugiiguin art. 31 ollašuvvá bures ja mot sáhttit sihkkarastit, ahte máná eallimii gullevaš iešguđet doaimmaid oktasašváikkuhus ii geahpet buresveadjima?

Go dutkojuvvo máná buresveadjin áiggeájanasain, galggašii vuhtiiváldit maiddái daid mánnájoavkkuid, mat leat vára vuolde ravgat servodagas. Ovdamearkka dihte jagi 2024 mánnástrategiija ollašuhttinplánas evttohit ollašuhttit fitnu, mas áiggeájanasaide laktáseaddji máná vuoigatvuođaid ja oppalaš buresveadjima ollašuvvan ovddiduvvo čoaggimiin dutkamušdieđuid ja buoremus geavadiid. Buoremus livččii čielggadit, mii dán rádjái lea dutkojuvvon, ja vuolggahit ođđa dutkanfitnu, mas leat čielgasit hábmejuvvon dieđalaš mihttomearit ja kontrollerejuvvon ollašuhttin. Ná oažžut bohtosiid, maid vuođul lea vuoiggalaš dahkat konklušuvnnaid praktihka heivehemiid hárrái. Čuovvovaš áššiid galggašii vuhtiiváldit:

• Válddus, mii lea čoggojuvvon iešguđetlágan geográfalaš guovlluin (dálonguovlu/gávpot) ja iešguđet ahkodagain (vuolleskuvllahasat, badjeskuvllahasat ja logahat- ja ámmátskuvllahasat) riggudahtton hámis nu, ahte váldosii gullet rašimus sajádagaid joavkkut. Dát divttášii joavkkuid veardádallama bohtosiid dárkkodeamis.

• Álgo- ja loahppamihtidemiid bokte dutkojuvvon áiggeájanasaide oassálasti ja ii-oassálasti olbmuid buresveadjin. Buresveadjinkritearaid galggašii meroštallat, dego máná duhtavašvuohta eallimis iešguđet beliide, áigegeavaheami noađuhandássi, oktonasvuohta, skihpáriid mearri, givssideami mearri ja mot mánáin meannudit.

• Buresveadjimii váikkuheaddji áššit, dego vuoiŋŋasteami mearri, áigegeavaheami hámit (dego digitála rusttegat ja eará individuála doaibman), man ollu oassálastá áiggeájanasaide, sisdoallu, kvalitehta (bagadalli gelbbolašvuohta) ja bagadallan (bistin ja diibmoáigi skuvlabeaivvi ektui) ja skuvlasáhtu bistináigi.

Dutkamuša boađusin oččošii dieđuid das, makkár áigegeavahusa ráhkadus, doaimma sisdoallu ja áiggeájanasaide oassálastima mearri (intensiivvalašvuohta vahkkosaččat dahje bistináigi jahkin) ja máŋggabealatvuohta leat máná ovddu mielde iešguđetlágan eatnandieđalaš dahje kultuvrralaš diliin ealli, iešguđet ahkásaččaide ja iešguđetlágan mánáide vuhtiiváldimiin sin, geat leat rašes sajádagas (lámisolbmot, unnitloguide gullevaš olbmot, geafivuođas ealli olbmot, dorvobáikeohccit ja sisafárrejeaddjit).

Mot áiggeájanas vástida buoremusat mánáid sávaldagaide?

Dutkamuš das, mot áiggeájanas vástida buoremusat mánáid sávaldagaide, sáhtášii ollašuhttojuvvot seammá materiálaiguin go ovddit kapihttalis ovdanbuktojuvvon dutkamuševttohus, muhto dalle fuomášupmi čuozihuvvošii mánáide ja nuoraide čujuhuvvon gažademiide dahje jearahallamiidda sin sávaldagain ja sávaldagaid ollašuvvamis áiggeájanasain dahje daid olggobealde. Seammá oktavuođas oččošii dieđuid maiddái bajábealde namuhuvvon Máná vuoigatvuođaid komitea ávžžuhusas,  mii guoská mánáid oassálastimii doaimmaid plánemii ja árvvoštallamii. Áiggeájanasaid Suoma mállii gullá dat, ahte doaimmaid berre lágidit mánáid sávaldagaid mielde, muhto man ollu mánát sáhttet váikkuhit doaimmaid plánemii ja árvvoštallamii, lea nubbi jearaldat. Čielggadan dihte sávaldagaid, ferte dorvvastit mánáid oahpásmuvvanvejolašvuođa iešguđetlágan áiggeájanasaide ovdamearkka dihte dan várás ráhkaduvvon filbmaovdanbuktima bokte. Ná maiddái ođđa áiggeájanasvejolašvuođaid sáhttá buktit dihtosii. Mánát eai sáhte sávvat dakkára, maid sii eai dovdda.

Ovdanbuktojuvvon dutkamušollisvuohta dievasmahtášii guovddáš vugiin diehtovuođu ja dieđu anolašvuođa mánáid ja nuoraid áigegeavaheami ja áiggeájanasaid hárrái ja dorjjošii Áiggeájanasaid Suoma málle ovddideami ain viidáseappot.

Mánáid ovttaveardásašvuohta ja sierraárvosažžan šaddama eastadeapmi daid mánáid ja nuoraid oasil, geat leat earenoamáš rašes sajádagas ja vealaheami vára vuolde

Nannen dihte buot mánáid ja nuoraid áiggeájanasvejolašvuođaid, livččii dárbu vuhtiiváldit ON:id Máná vuoigatvuođaid komitea jagi 2023 addin ávžžuhusa buot oassejoavkkuid: iešguđet sohkabeliid, lámisolbmuid, dorvobáikeohcciid, sisafárrejeddjiid, sosioekonomalaččat váttes sajadágaid ja dálonguovlluid ássiid seammá ládje go iešguđet skuvlendásiid: vuolleskuvllahasat, badjeskuvllahasat ja ámmát- ja logahatskuvllaid ohppiid. Diehtojuohkin galggašii guoskat sihke áiggeájanasaide skuvlla oktavuođas ja dáidaga vuođđooahpahussii. Lea buorre, ahte mánnástrategiija doaibmaplánas čalmmustahttojuvvo mihttomearri, mas dovdájuvvo dáidaga vuođđooahpahusa mearkkašupmi oassin skuvlenvuogádagas ja nannejuvvo dat nu, ahte dat livččii ain eanet mánáide vejolaš miehtá riikka. Dán mihttomeari juksan eaktuda goittotge diehtojuohkima buorideami das, mot mánát sáhttet beassat dáidaga vuođđooahpahusa ollái. Dás lea earenoamáš dehálaš vuhtiiváldit mánáid ja nuoraid, geat leat rašes sajádagas ja vealaheami vára vuolde.

Ovddit dutkamušaid vuođul skuvlla juohkin dieđut sihke ohppiide ja váhnemiidda iešguđet vugiiguin, loahpaloahpas luohkkáoahpaheaddji bokte fáhtejit bearrašiid sihkkarepmosit. Maiddái váhnemiid ovddasvástádus mánáideaset bajásgeassimis eaktuda diehtojuohkima váhnemiidda. Diehtojuohkin váhnemiidda sáhttá addit mearkkašahtti doarjaga áiggeájanasaide oassálastimii, ja ovttasbarggus váhnemiiguin sáhttá leat guovddáš mearkkašupmi áiggeájanasa gillilvuhtii ja eandalii sin oasil, geain lea olgoriikalaš duogáš, olles bearraša ovttaiduvvamii suopmelaš servodahkii.

--

Dát čálus lea ráhkaduvvon Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevrrá guođđin cealkámuša vuođul. Cealkámuš guoskkaid našuvnnalaš mánnástrategiija ollašuhttinplánii (2024) Orpo ráđđehusbajis, ja dat guđđojuvvui 26.4.2024. Observatevrá vuojulduvai cealkámušastis ON:id máná vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš artihkkala 31 ja mánnástrategiija ollašuhttinplána hápmosa gaskavuhtii.