Gielddaválgakampánja 2021

 

Dáidda guoddá!

Dáidda ja návccaid čujuheapmi dasa guddet gieldda ja dan ássiid. Suoma dáidda- ja kulturguovddáža observatoria háliida kampánnjainnis čalmmustahttit dáidaga ja kultuvrra temáid sihke evttohasaid ja jienasteaddjiid gielddaválgaságastallamiidda. Observatorias čohkkejuvvon duogášbáhpárat addet válgakampánjja govaide ja tesaide dutkamušaid čájehan vuođu. Gielddaválgakampánjja materiála sáhttá friija geavahit ii-gávppalaš ulbmiliidda.

Dáidda guoddá osolašvuođa

Dáiddadoaibma fállá báikki, gos sáhttá deaivvadit olbmuid iešguđet kulturduogážiin. Dáidda- ja kulturprošeavttat fállet erenomáš vásiheami ja iskkadeami gietti, mii dahká vejolažžan máŋggabealagis vuorrováikkuhusa iešguđet joavkkuiguin ja oahppama nubbi nuppis. Ovdamearkka dihtii go dáiddaprošeavttaide oassálastin lea fállun iešguđet lágan duogážiid olbmuide, dat lea konkrehtalaš vuohki ovddidit kultuvrraid gaskasaš dialoga. Dialogain sáhttá bidjat gažaldatvuložin ja sihkkut eret ovdagáttuid ja navdosiid ja maiddái buktit olbmuid lagabui nuppiideaset.

Oassálastin dáiddalaš doaimmaide sáhttá ovddidit sosiála gaskavuođaid, geahpedit oktonasvuođa ja lasihit oktiigullevašvuođa dovdduid. Dutkamušaid mielde dáidda ja dáiddalaš doaimmat lasihit doaibmivuođa ja iežas dáidduid dovdáma. Dát áššit leat dehálaččat earret eará olgguštuvvama eastadeamis. Dáidda- ja kulturvásáhusaid ovttaveardásaš juvssahahttivuhtii investeren lea návccaid čujuheapmi kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii ja olmmošlašvuhtii ja čujuhus das, ahte mii gudnejahttit guđet guoibmámet.

Kultuvrralaš dárbbut leat vuođđodárbbut juohke olbmui. ON olmmošvuoigatvuođaid julggaštus, máŋggat Suoma čadni olmmošvuoigatvuođasoahpamušat ja Suoma vuođđoláhka dáhkidit juohkehačča vuoigatvuođa oassálastit dáidagiidda ja kultuvrii, daid bokte iežaset ja servošisttiset ovddideapmái ja vejolašvuhtii ovdanbuktit iežaset friija. Dát guoská ovttaveardásaččat olbmuide buot gielddain, buot ahkejoavkkuin ja buotlágan duogážiin. Dáid vuoigatvuođaid dorvvasteami dihtii gielddain galgá ollašuhttit aktiivvalaš kulturpolitihka earret eará kulturbajásgeassin- ja kulturburesbirgejupmeplánaid bokte.

Dáidda guoddá boahttevuođa

Čuvgehusservodagas dáidagis lea árvu dakkárin go dat lea ja oassin álbmoga oktasaš kulturárbbis. Dáidda lea čađa áiggiid searvadan olbmuid vásihit. Máŋggalágan dáiddavásáhusat, maidda laktásit heahkastuvvamat, návddašeapmi, illu, moarri ja girjájit eará dovddut, hástalit oaidnit áššiid nuppe láhkai, stimulerejit kreatiivvalaš suokkardallamii, arvvosmahttet gulahallamii ja addet fámuid eallimii.

Dáiddaájanasain oažžu ilu ja maiddái lihkostuvvama ja oahppama vásáhusaid, go dáiddut maid hárjehallá, ovdánit. Ovdamearkka dihtii musihkka-, teáhter- ja govvadáiddaájánas sáhttá joatkašuvvat mánnávuođas ja nuorravuođas rávisvuođa fápmun – juobe gitta ámmáhii. Dáiddaájánasat gárgehit máŋggabealagit doaibmaválmmašvuođaid, mat dárbbašuvvojit eallimis.

Fámuiduvvan dihte koronakriissas dárbbašuvvojit mearrediđolašvuohta ja birgen. Resiliensa dahjege olbmo máhttu návccaiduvvat vuostegieđageavvamiin, vuogáiduvvat nuppástusaide ja dan maŋŋá joatkit eallima laktásit mearkkašahtti láhkai birgemii. Resilienssa sáhttá nanosmahttit searvamiin dáidagiidda, daningo dáiddalaš doaimmas iešguđetlágan doaibmavugiid ja čoavddusvejolašvuođaid iskkadeapmi sáhttá doarjut indiviidda guovdu njuovžilut jurddašeami ja kreatiivvalaš čovdosiid. Dáiddagaskavuođa duddjon lea guovddážis resilienssa lasiheamis dáidaga bokte. Dan hápmašuvvamii dárbbašuvvo mihá buorre dáiddaájánas- ja kulturdoaibma, mii lea pedagogalaččat alladásat.

Birasáššit ja daidda váikkuheapmi leat suvdilis boahttevuođa dáfus dehálaččat. Bálvalusain láve leat unnit čitnaluodda go dávviriin. Dutkamušaid mielde vejolašvuohta čiekŋut vuoiŋŋalaččat ja fysalaččat hástaleaddji dahkamii buktá olbmuide eanet lihkolašvuođa go materiija golaheapmi. Diekko bokte čoavdda suvdilet boahttevuhtii sáhttá gávdnot dáidagis ja kultuvrras. Dáidaga bokte sáhttet konkretiseret birasgulahallama ja aktiveret olbmuid searvat birasustitlaččat doaibmamii. Dálkkádatrievdan ja sirdašupmi ruoná ekonomiijai lasihit ain eanet kreatiivvalaš doaibmasurggiid mearkkašumi ekonomiija sáhttolažžan ja dáidagiid servodaga nuppástusa fápmun gielddain.

Dáidda guoddá gieldda

Gielddat leat kultureallima mearkkašahtti vejolažžan dahkkit ja kulturbálvalusaid buvttadeaddjit, mat dorjot jahkásaččat kultuvrra ja dáidaga stuorit supmiin go stáhta. Gieldda sturrodagas beroškeahttá báikkálaš kultureallimis lea mearkkašupmi ássiid sosiála buresbirgejumi dáfus. Dynámalaš kultureallin nanosmahttá maiddái gieldda geasuhus- ja doalahanfámu, daningo máŋggabealagis dáidda- ja kulturfállu ja lassin oassálastinvejolašvuođat geasuhallet gildii nuorra rávesolbmuid ja bearrašiid, alladit skuvlejuvvon olbmuid ja fitnodagaid. Vejolašvuođat oassálastit kultuvrii ja dáidagii vásiheaddjin ja maiddái ieš dahkkin fállet buoremus buresbirgejupmeváikkuhusaid ja nanosmahttet earret eará sosiála oktiigullevašvuođa.

Kultuvra buktá gieldda eallimii lasi vuogas sisdoalu, barggolašvuođa ja sisaboađuid. Kultuvrra oassi gieldda goluin lea dávjá uhcci, muhto gieldda ollislašekonomiijai kultuvra sáhttá oažžut positiivvalaš geardduhuvvonváikkuhusaid earret eará njulges ja eahpenjulges barggolašvuođaváikkuhusaid ja ovdamearkka dihtii kulturmátkkošteaddjiid mielde. Máŋggabealagis ja gávpotdilis oidnojeaddji kulturfállu ja kulturdoaimmas šaddi buorre vuoigŋa, meinnet ja govváivuohta geasuhallet iešguđetlágan olbmuid oahpásmuvvat gildii ja máhccat ain ođđasis.

ArtsEqual-dutkit evttohit, ahte Suoma stuorámus kulturguovddáš sáhttá leat vuođđoskuvla, mas alladásat ja máŋggabealagis dáidda- ja kulturbajásgeassin leat ovttaárvosaččat olámuttus buot oahppiide. Ovdamearkka dihtii skuvlabeaivái giessasan dáidda- ja kulturájanas, mii lea Suoma málles vejolaš, sáhttá dutkamušaid mielde lasihit skuvlavázzima vuogasvuođa fállamiin vejolašvuođa aktiivvalaš doaibmamii, iežas ovdanbuktimii ja iežas birrasii váikkuheapmái. Ná maiddái searvvušlašvuohta ja skuvllas loaktin sáhttet buorránit. Dutkit maiddái evttohit ohcci kulturbarggu málle mánáid ja nuoraid kultuvrralaš osolašvuođa nanosmahttimii ja olgguštuvvama eastadeapmin.

Dáidda guoddá buot ahkásaččaid

Dáidda ja kultuvra buktet olbmuide lasi fámuid ja resurssaid maiddái eallima eará oassesurggiide. Vuoigatvuohta dáidagiidda ja kultuvrii searvamii, iežas ovdanbuktimii ja iežas ovddideapmái leat juohkehačča vuođđovuoigatvuođat. Dat leat dorvvastuvvon ON olmmošvuoigatvuođajulggaštusas, Suoma vuođđolágas ja máŋggain maiddái Suoma geatnegahtti riikkaidgaskasaš soahpamušain. Dáidagii ja kultuvrii resurssaid čujuheapmi lea investeren olbmuide sihke eallima vuogasvuođa ja gielddaekonomiija dáfus. Kultur- ja dáiddadoaimmat ovddidit buresbirgejumi ja dahket ná vejolažžan earret eará sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa goasttádusseasttuid.

Ollislaš buresbirgejumi geahččanguovllus buresbirgejupmi áddejuvvo eallindási, eallinkvalitehta ja lihkolašvuođa kombinašuvdnan, masa laktásit earret eará ustitgaskavuođat, iežas duohtandahkan ja vásiheapmi mearkkašahtti ja vuogas astoáiggedoaibman. Buresbirgejumi vejolažžan šaddan vuođđuduvvá eanaš sierraárvosašvuođa burgimii ja ovttaveardásašvuođa oččodeapmái sihke dáidaga bálvalusain ja dábálaččabut servodagas. Vuoiggalašvuohta laktása guovddášlaččat juohkehačča duođalaš doaibmanvejolašvuođaide ja maiddái válljenfriijavuhtii. Dasa lassin buresbirgejumi juksama galgá áddet maiddái olbmuid doaibmanválmmašvuođaid dáfus. Doaibmanválmmašvuođat mearkkašit dás olbmo duođalaš vejolašvuođaid leat dat gii juo lea ja doaibmat iežas válljen vugiin juksan dihtii buresbirgejumi. Buresbirgejupmi vuođđuduvvá juohkehačča friijavuhtii válljet mot doaibmá ja lea doaimmakeahttá iežas eallimis. Olbmuin eai goittotge leat ovttaveardásaš dáiddut dahje fámut dahkat buresbirgejumiset dáfus informerejuvvon válljejumiid dáidaga ja kultuvrii oassálastimis. Sáhtášiigo kulturreseapta ja vuollegis šielmmá bálvalan- ja áššehasbagadallan leat gielddain vuohki, mii burgá sierraárvosašvuođa dan hárrái, ahte juohkehažžii gávdnojit vuogas dáidda- ja kulturbálvalusat?

Dáidda ja kultuvra sáhttet leat gaskoamit maiddái dearvvašvuođafuolahussuorggis. Dáidagiid bokte sáhttá váikkuhit máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna raportta mielde ovdamearkka dihtii sosiála áššiide, ovddidit mánáid ovdánumi, váikkuhit dearvvašvuođa ovddideaddji láhttemii, eastadit buohccámiid ja doarjut dikšunbarggu. Lea maiddái vejolaš doarjut dáidaga vugiiguin olbmuid, geat ellet neurologalaš hehttehusaiguin ja olbmuid, geat veajuiduvvet mielladearvvašvuođahástalusain. ON lea váruhan globála mielladearvvašvuođakriissas oktan Covid-19-pandemiija čuovvumuššan, nappo aitto dál lea buresbirgejupmeservodaga dáfus mearkkašahtti oaidnit dáidaga vejolašvuođaid servodaga fállan konkrehtalaš doarjjadoaibman.

Dáidda- ja kulturdoaibmamii oassálastin lea geaidnu eallinagi oahppamii. Searvadeaddji dáidda- ja kulturdoaibma ii galggaše dattetge leat dušše dálkkas boarásmuvvamii dahje oktonasvuhtii, iige maŋešagi dáiddaájánasaid fállan mearkkaš dan, ahte olbmot aktiverejuvvojit sihkkarastin dihtii unnit dikšunnoađi. Dáiddaájánasaid bokte sáhttá fállat vejolašvuođa juksat mearkkašahtti vásáhusaid, mat stivrejit olbmuid čujuhit fámuideaset áššiide, maidda ieža háliidit. Dáidaga dearvvašvuođa ovddideaddji váikkuhusat juksojuvvojit gal doaimma olis, muhto dat leat sekundára áššit, go mearkkašahtti vásáhusat, mearkkašahttivuođa dovddut, olmmožin bajásšaddan ja ođđa identitehtaid vejolažžan šaddan leat dáidda- ja kulturdoaimmaid dehálamos váikkuhus ja ávki.

Dáidda guoddá mánáid ja nuoraid

Astoáigge buđaldeami Suoma málles váldomihttomearri lea lasihit mánáid ja nuoraid buresbirgejumi dahkamiin vejolažžan juohke mánnái ja nurrii somás ja nuvttá ájánasa skuvlabeaivvi oktavuhtii. Áigeájánasfállu vuođđuduvvá mánáid ja nuoraid iežaset sávaldagaide, mat leat kártejuvvon earret eará skuvlalašgažademiin. Doaibma lágiduvvo dálá buriid geavadagaid ja doaibmavugiid koordinerema ja maiddái skuvlla ja áigeájanasdoaibmiid ovttasbarggu bokte. Vuosttaš málle vejolažžan dahkan áigeájánasat ollašuvve giđđat 2021, go málle piloterejedje 117 gielddas. Giđđat gielddat sáhtte ohcat áigeájánasdoaimma doarjagiid čakčii 2021. Mihttomearrin lea ruohtastuhttit Suoma málle bissovaš doaibmavuohkin gielddaide stáhtadoarjagiiguin, mat ohccojuvvojit jahkásaččat. Málle bokte buoridit mánáid ja nuoraid ovttaveardásaš astoáiggeájánasvejolašvuođaid vuogas vugiin, mas mánát leat guovddážis ja doaimma pedagogalaš kvalitehtii čujuhuvvojit návccaid.

Persovnnalaš kultur- ja dáiddagaskavuođa nanosmuvvan ja kultuvrralaš kapitála čohkiideapmi leat buot ahkásaččain oktavuođas sosiála osolašvuhtii, buresbirgejupmái ja eallima vuogasvuhtii ja mearkkašahttivuhtii. Earret eará birrasis ožžojuvvon kultuvrralaš vuorrováikkuhusa bokte šaddi kultuvrralaš kapitála váikkuha máná oahppanbohtosiidda, akademalaš návccalašvuhtii ja skuvlenválljejumiide. Nie mánáid ja nuoraid dáiddaájánasdoaimmaide oahpásmuvvama váikkuhusat sáhttet leat mearkkašahttit sihke indiviidda ja servodaga geahččanguovllus maiddái guhkes áigegaskkas. Vai dáiddabajásgeassima buorit váikkuhusat oččoduvvojit juksat ain stuorit olmmošjoavkku, galgá dáiddadoaimma fitnašuvvama ovdánahttit ain buorebun. Ráhkadusat ja ollašuhttinvuogit eai oaččo guođđit geange doaimma olggobeallái. Juos áigeájánas álgá alla dásis ja movttiidahttá fárrosis, dan olis sáhttá loaktit jahlelogiid ođđa skihpáriiguin oahppamiin ođđasa ja illudemiin das.