Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria oassálasttii dieđa- ja kulturministtar Annika Saarikko jorba beavddi ságastallamii kultursuorggi boahttevuođa oainnuin čakčamánus 2020. Dán bloggaartihkkalis muitaluvvo oanehaččat min ávžžuhusain suorggi hástalusaide.

Dáidda nanne resilienssa dahjege sidnás ceavzinnávcca, mii pandemiijaáigge dárbbašuvvo

Servodaga investeremat dáidaga- ja dáiddabajásgeassima juvssahahttivuhtii leat seammás investeremat resilienssa ja kulturburesbirgejumi nannemii. Mii jáhkkit Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatorias, ahte dáidda- ja kultursuorggi oanehis ja guhkes áigegaskka ovddidandárbbut gáibidit sihke dáidda- ja kultursuorggi doibmiid ja stáhtaválddi diđoštit gievrrabut go dál suorggi hástalusaid ja ráhkadusaid ja ollislaččat plánejuvvon doarjjadoaimmaid.

Dáidda ja kultuvra buktet doaivaga koronaáigái

Dáidagis ja kultuvrras lea koronaepidemiija dagahan spiehkastatdilis hui dehálaš bargu veahkehit olbmuid nannet ja dahkat máŋggabealageabbon persovnnalaš dáidda- ja kulturgaskavuođa ja dan bokte deaivat ja gieđahallat sihke buori eallima vuordagiid ja árvovuođu, ja maiddái epidemiija dagahan dovdduid. Dáidda ja kultuvra sáhttet viiddes perspektiivvas buvttadit maiddái doaivaga ja stáđásmahtti ceavzinvugiid eahpesihkkarvuođa sisa. Lassin min oainnu mielde dáidagiidda ja kultuvrii oassálastin sáhttá mearkkašahtti ládje doarjut olbmuid ja joavkkuid gaskasaš luohttámuša máhcaheami ja doarjut dađi lági mielde kollektiivvalaš áhtama koronaepidemiijas.

Dáidagat ja kultuvra sáhttet ovddidit sidnás ceavzinnávcca ovdáneami earret eará nannemiin kreatiiva jurddašeami, buktimiin dássedeattu eallimii, doarjumiin muittašeami, nannemiin iešdovddu, veahkehemiin gieđahallat morraša ja gávdnat jierpmálašvuođa bahásge vásáhusain. Dáidagat eai goittotge lasit resilienssa automáhtalaččat. Persovnnalaš dáiddagaskavuođa ovdáneapmi álgá das, ahte deaivá dáidaga ja oassálastá dáidagiidda aktiivvalaččat, mii eaktuda áššáigullevaš bagadallama. Buot leat oalle guhkás dan duohken, mo indiviidda persovnnalaš dáiddagaskavuohta ovddiduvvo, dahjege dan duohken, mot pedagogalaš vuorrováikkuhus ollašuvvá dáiddadoaimmas.

Doarjja ja bagadallan ámmátolbmuide pandemiija áigge

Evttohit, ahte stáhtaváldi vuoruha oanehis áigegaskkas doaibmabijuid, maiguin veahkehit dáidda-, kultur- ja dáiddabajásgeassinsuorggi ámmátolbmuid ja organisašuvnnaid ceavzit koronapandemiija váikkuhusain. Suomas lea aiddo dál olu dáidda- ja kultursuorggi máhttu ja potentiála, ámmátolbmot, geaid bargo- ja ekonomiijadilli lea koronapandemiija dihte ain geahnohut. Min oainnu mielde dán potentiála lea viissis ja boahttevuođa dárbbuid ektui riekta árvvoštallat váldit atnui mearrediđolaččat ja bistevaččat aiddo dál.

Galgá fuolahit das, ahte dáiddáriidda, geat orienterejit iežaset dáiddavuđot kriisabargamii, ja dáiddaoahpaheddjiide ja dáidda-dutkiide leat fállun sihke skuvlejupmi ja bagadallojuvvon doarjja ovdamearkka dihte joavkobarganbagadallamin. Dát eaktuda, ahte sierraresursa čuozihuvvo kriisabargui dáidda-, kultur- ja dáiddabajásgeassinorganisašuvnnaide - ii aivvefal dáiddabajásgessiid ja dáiddáriid bálkáheapmái, muhto baicca maiddái koronaroasu vástideaddji bálvalankonseapttaid ovddideapmái ollislaččat. Mii atnit dehálažžan, ahte stáhtaváldi váldá vuhtii dáiddabajásgeassiid ja dáiddáriid sierramáhtu ja potentiála buotahkásaš olbmuid dáidda- ja kulturgaskavuođa nannemis. Dat sáhttá lasihit resilienssa ja dađi lági mielde maiddái kriissas ceavzima.

Badjeskuvllaide ja logahagaide pilohttan iskkadanoahppoávnnas

Mánát ja nuorat dárbbašit vejolašvuođaid beassat osolažžan dáidagiin ja kultuvrras, vai sii máhttet oahppat atnit árvvus daid mearkkašumi iežaset eallimis ja servodagas. Min oainnu mielde dáidda- ja dáidoávdnasiid sajádaga galgá nannet almmolaščuvgejeaddji skuvlejumis. Mii evttohit stáhtaváldái pilohttafitnu, mii buktá badjeskuvllaide ja logahagaide ođđa iskkadanoahppoávdnasa. Dan mihttomearri livččii čájehit, ahte dáidda- ja kulturdieđu, empiralašvuođa ja nuoraid iežaset oainnuid sáhttá viidásit atnit ávkin eará oahppoávdnasiin, lasihit nuoraid beroštumi dáidda- ja kulturárbbi ja -fálaldaga guovdu ja dađi lági mielde maiddái ráhkadit vuođu dakkár eallinagi dáidda- ja kulturgaskavuođa šaddamii, mii nanne resilienssa ja lasiha buresbirgejumi.

Stáhtaváldi galgá sihkkarastit, ahte koronaepidemiija áigge álgán oahpahusa šaddan digitálan joatkašuvvá. Stáhtaváldi galgá fállat oahppolágádusaide ekonomalaš resurssaid áššáigullevaš rusttegiid ja prográmmaid háhkama várás, seamma go digijorggáldaga ovddideaddji oahpaheddjiid ja eará bargiid skuvlejupmái. Ná sihkkarastojuvvo oahpahusa fidnašuvvan spiehkastatdilis, ovddiduvvo dáiddabajásgeassima olámuttolašvuohta ja adnojuvvo ávkin teknologiija buktin vejolašvuođaid dáiddabajásgeassima ovddideamis.

Eambbo kulturbajásgeassinplánat ja ohcci kulturbargu

Guhkes áigegaskkas oaidnit, ahte stáhtaváldi galgá buot gárvves ja ođđa vugiiguin ovddidit dan, ahte dáidaga, kultuvrra ja dáiddabajásgeassima organisašuvnnain vuhtiiváldojuvvošedje ain nannoseappot olbmuid kultuvrralaš máŋggaláganvuohta ja siskkáldas sierraláganvuohta. Lassin stáhtaváldi galgá ovddidit kulturbajásgeassinplánaid ráhkadeami ja obalohkái daid ollašuvvama gielddain. Kulturbajásgeassinplánain ohcci kulturbarggu galgá váldit vuhtii vuohkin juksat earenoamážit daid nuoraid ja mánáid, geat leat vára vuolde olgguštuvvat. Ohcci kulturbargu mearkkaša dan, ahte kulturastoáiggebuđaldallan fállojuvvo heivehuvvon hámis mánnái dahje nurrii, guhte ii muđui máhtáše ohcalit dahje beasaše dakkára ollái (Turpeinen ja eará sullasaččat 2019). Ovddidan dihte buot suopmelaččaid ja Suomas ássi olbmuid kulturbirgejumi ollašuvvama, stáhtaváldi galgá fuolahit maiddái das, ahte Suoma buot eanangottiin lea strategiijalaš areála áššegirjin areála kulturburesbirgejupmeplána, mii lea oassi areála dearvvašvuođa ovddideami ollisvuođas.

Dáidaga ja humanisttalaš dieđu sajádat skuvllas

Stáhtaváldi gánnáha jurddašit hui várrugasat ekonomiijaorganisašuvdna OECD evttohan doaibmabijuin (Global Education Reform Movement, GERM) oassin COVID-19-virusa dagahan spiehkastatdili ceavzimis. Dáin evttohusain gáržžes ekonomalaš intreassat mearridit. Suopmelaš skuvlamálle diđolaš seailluheapmi ja ovddideapmi eaktudit dáidagiid ja humanisttalaš dieđu mearkkašahtti sajádaga oahpahusas ja vejolašvuođaid hárjehit iežas válljen dáidagiid doarjun dihte persovnnalaš bajásšaddama.

Dutkamuša potentiála galgá atnit ávkin ain buorebut

Lassin min oainnu mielde stáhtaváldi gánnáha buorebut go dál, váldit vuhtii dáidaga dutkamuša, dáiddalaš dutkamuša, dáiddabajásgeassima dutkamuša ja kulturdutkamuša potentiála,go

ohccojuvvojit máŋggadieđalaš čovdosat servodatlaš hástalusaide ja vejolašvuođaide. Lassin stáhtaváldi galggašii čielgasit ovddidit dáidda-, kultur- ja dáiddabajásgeassinsuorggi gietti ja dutkamuša gaskasaš ovttasbarggu nu, ahte suorggi dehálaš barggus ožžot čohkkejuvvot dutkamuššii vuođđuduvvi mávssolaš našuvnnalaš dieđut.

Dáiddasuorggi organisašuvnnat geabbileabbon ja dásseárvosaččabun

Dáidda- ja kultur- ja dáiddabajásgeassinsuorggi organisašuvnnat galget iežaset doaimmain gárgehit sin resilienssa ja geabbilvuođa doaibmat sihke gaskanas ovttasbarggus ja ovttasbarggus eará doaibmasurggiiguin ja gárgehit ođđa bálvalankonseapttaid ja juohkinkanálaid. Kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama ja kulturburesbirgejumi nanosmuvvama dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte dáidda- ja kultursuorggi organisašuvnnat diđoštit buorebut go ovdal sierraárvosašvuođa mekanismmaid, mat dihttojit suorggi doaimmain ja bálvalusain ja čatnasit burgit daid.

Oainnu almmuheami ja dan ákkastallamiid sáhttá oažžut ollislažžan šleađgapoasttain. Sáhtát sáddet bivdaga lassedieđuin čujuhussii observatorio@uniarts.fi.

ON lea váruhan koronavirusepidemiija čuovvumuššan globála mielladearvvašvuođaroasus. Suomas mielladearvvašvuođačuolmmat leat lassánan juo ovdal epidemiija, čálii váldodoaimmaheaddji Anu Ubaud (Helsingin Sanomat -aviissa kolumna 24.5.).

Mielladearvvašvuođa čuolmmat álget dávjá vuostegieđageavadiin - olmmoš vásiha, ahte ii birge. Birgemis lea dábálaččat sáhka resilienssas dahjege olbmo návccain áhtat vuostegieđageavadiin, vuogáiduvvat rievdadusaide ja joatkit eallima.

Máná ovdáneami dárkon dutki Edith Grotberg mielde dorvvolašvuođadovdu, maid buorit olmmošgaskavuođat fállet, duddjo vuođu resilienssa čálgamii. Mánáin resiliensa sáhttá ovddidit doarjumiin máná ja váhnema gaskasaš árra vuorrováikkuhusa.

Ovdamearkka dihte Tamperes lea fállun rávvehaga bokte áhčči-vávvásirkus. Searvadeaddji sirkusdoaimmaiguin nannejit váhnema ja máná gaskasaš luohttámušgaskavuođa ovdáneami.

Resilienssa sáhttá nannet oassálastimiin dáidagiidda. Máŋggaid čoavddusmolssaeavttuid iskkadeapmi, mii lea dáiddalaš doaibmamis guovddáš, sáhttá veahkehit indiviidda jurddašit njuovžilit iežas dili ja dákko bokte gávdnat čuolmmaidasas molssaevttolaš čovdosiid.

Dáidagis ođđa áššiid duddjomii laktása maid eahpesihkkarvuohta. Das lahkonit sáhkkájit man nu dakkára, man eai vel dovdda dahje máhte. Dađi lági mielde dáiddalaš doaibman sáhttá nannet roahkkatvuođa ja gierdavašvuođa ja maiddái gierdat eahpesihkkarvuođa ja eahpelihkostuvvama.

Hohpolaš eallima gaikkodettiin sierra guovlluide dáidda fállá vejolašvuođa ráfáiduvvat, čiekŋut, čohkket jurdagiid ja suokkardallat eallima jearaldagaid dáidaga olis ja dan vugiiguin. Filosofat Alain de Botton ja John Armstrong čállibage girjjisteaskka Art as Therapy, ahte dáidda veahkeha dásset min eallima. Automáhtalaččat dáidda ii goittotge lasit resilienssa, muhto baicca dasa dárbbašuvvo persovnnalaš dáiddagaskavuohta. Dan šaddan vuolgá dáidaga gávnnadeamis ja das, ahte oassálastá aktiivvalaččat dáidagii.

Alladásat pedagogalaš vuorrováikkuhus dárbbašuvvo, vai positiivvalaš dáiddagaskavuohta beasašii álgui ja ovdánivččii.

Skuvllaid dáiddabajásgeassimis ja dáidaga vuođđooahpahusas lea dás guovddáš bargu. Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria lea easkka ládje čalmmustahttán maiddái skuvllaid áiggeádjediimmu, man bokte vigget juksat earenoamážit daid mánáid ja nuoraid, geain eai leat áiggeájit astoáiggis ja geaid olgguštuvvama riska lea stuoris.

Rávesolbmuid ja eallilan olbmuid vejolašvuođaid oassálastit dáidagiidda návccalašvuođas dahje eallindilis fuolakeahttá galggašii maiddái doarjut, gávnnahit dutkit Dáiddauniversitehta koordineren ArtsEqual-dutkanfitnus.

Searvadeaddji dáiddadoaimma integreren buorebut go dál buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami bálvalusaide, lea vuohki nannet olbmuid resilienssa ja almmolaččabut kulturburesbirgejumi.

Kulturburesbirgejumi geahččanguovlu galggašii vuhtiiváldojuvvot nannoseappot maiddái álbmot- ja bargoveagaoahpahagaid rávesolbmuide oaivvilduvvon dáiddabajásgeassimis.

Kai Lehikoinen

dutkanguovddáža jođiheaddji, Cerada, Dáiddauniversitehta

Čálus lea almmustahttojuvvon álgoálggus Helsingin Sanomat -aviissas 1.6.2020.

Dáidda gullá ovdánan servodaga váibmosii. Dan mearkkašupmi stuorru earenoamážit dalle, go olbmot ja servošat deaividit váttisvuođaid.

Dáidda faŋuha boahttevuhtii, dat veahkeha oaidnit nuppe ládje, dat boktá govahallandáiddu ja veahkeha oaidnit čuovgga doppe, gos lea seavdnjat. Dáidda jeđđe, dasgo dalle go oaidná áššiid nuppe ládje, molssaevttolaš vuogit vásihit áššiid dehálažžan ja mearkkašahttin eallimis bohtet ovdan.

Sáhttá áicat, ahte spiehkastatdilis olbmo kreatiiva potentiála duoldá fámolaččat ja ohcá ođđalágan ovdanbuktinhámiid ja kanálaid. Olbmuin morráneaddji dárbu ovdanbuktit ja juogadit vásáhusaidis sáhtášii šaddat oassin jođus leahkki roasu gieđahallamis, vásáhusaid juogadeamis, ovdanbuktimis, boahttevuođa oidnosiid huksemis, doaivvu boktimis.

Dáidda ii sáhte gádjut máilmmi, muhto dan mearkkašupmi  indiviiddaid ja servošiid ceavzimis sáhttá leat juste dat mii gáibiduvvo. Dáidda sáhttá leat maiddái oassi viiddit servodatlaš rievdadusas bistevaččat eallinvuogi guvlui.

Estehtalaš vásáhusat ovddidit min áicanmáhtu ja dahket min hearkkibun dovdat luonddus ja kulturbirrasisttámet rievdadusaid. Máŋggahámatvuođa árvvus atnin ja suodjaleapmi leat maiddái demokráhtalaš servodahkamet vuođđu. Dáidda sáhttá addit jiena jaskes olbmuide ja čalmmustahttit dakkár váilevašvuođaid, maid rationála gielalaš ovdanbuktin ii juvssa.

Viisses servodat gáhtte dáidaga ja kultuvrra roasu áigge ja oaidná dan árvvu boahttevuođa huksemis. Mánáide ja nuoraide dáiddaáiggeádji lea earenoamážit mávssolaš, dasgo dat sáhttá nannet sin jáhku sin iežaset váikkuhanvejolašvuođaide ja doarjut sin roahkkatvuođa ovdanbuktit sin oainnuid boahttevuođa guovllus.

Máŋggat ruovttueatnamis ja riikkaidgaskasaččat dahkkojuvvon dutkamušat (ovdamearkka dihte Metsäpelto & Pulkkinen 2015; Catterall, Dumais & Hampden-Thompson 2012) dorjot oainnu das, ahte persovnnalaš vásáhusat dáidaga olis buvttadit mánáide ja nuoraide sihke njulges mearkkašahttivuođa vásáhusaid, muhto maiddái kultuvrralaš osolašvuođa ja dan mielde guhkás boahttevuhtii orienterejeaddji positiivvalaš speadjalastinváikkuhusaid.

Lea dehálaš, ahte dát roassu ii daga duššin ráđđehusprográmmii čállojuvvon álgagiid, maid mihttomearri lea buktit mánáide ja nuoraide ain dásseárvosaččat vejolašvuođaid hárjehit dáidaga ja kultuvrra. Earenoamáš dehálaš dáidaga ja kultuvrra hárjeheapmi lea daid mánáide ja nuoraide, geat dovdet dál oktonasvuođa, áŧestusa ja ballet ja geat eai ieža gávnna vugiid ovdanbuktit ja juogadit vásáhusaideaset.

Maiddái máŋggat eará rašes olmmošjoavkkut leat báhcime almmá dábálaš vuođđobálvalusaid haga, maiddái almmá vejolašvuođaid haga gieđahallat dovdduideaset searvvušlaččat. Dáidaga ja dáiddabajásgeassima vuogit buvttášedje máŋgasiidda buhttemeahttun valljugas vejolašvuođaid vásihit, ahte sis beroštit ja sin gullet, ja ahte singe olmmošárvu lea juohkemeahttun.

Mot dáidaga buorideaddji fámu sáhtášii ain nannet ja doarjut almmolaš doaimmaid bokte?

Suomas leat hui valjis dáidaga ja dáiddabajásgeassima ámmátolbmot. Dábálaš dilisge sin birgenláhki čohkiida dávjá smávva ádjagaččain. Dál ádjagat leat máŋgasiid buohta goikan.

Dáláš roassodilis livččiige dehálaš, ahte stáhtaváldi gulašii dáiddáriid ja dáiddabajásgessiid ja lassin dat, ahte sin birgenlági garra hedjoneapmi lea váldojuvvon vuhtii ja ahte dan divvot, ja maiddái dat, ahte dáidaga ámmátolbmuid bargu servodahkamet ceavzimis lea guovddážis.

Lea áigi dadjat jitnosit, ahte dáidda ii leat badjelmearálaš čikŋa ja estehtalaš ilu dovdamuša gáldu válljejuvvon, ovdavuogáidahttojuvvon publikummii. Dáidda lea vuođđodárbu ja vuođđobálvalus, mii gullá olmmošvuoigatvuođasoahpamušaidge mielde buot riikkavuložiidda. Dárbbašuvvo nana hállu ja mearrediđolaš doaibman stáhtaválddis,  vai olbmuid dárbbut ja čeahpes ámmátolbmuid gávnnadeapmi lea vejolaš.

Servodahkamet deaivida dál hástalusaid, maid eai leat ovdal oaidnán. Dan sadjái, ahte dáidda oainnášedje dál gollun ja seastun, dan galgá baicca oaidnit guovddáš oassin roasu čoavdimis.

Riikkasteamet lea máhttu ja dáhttu, iige dáidaga meroštallan mearkkašahtti čoavdinvugiid sisa lasit roasu goasttádusváikkuhusaid mearkkašahtti ládje. Dan sadjái návccaid bidjan dáidagii oassin roasus ceavzimis lea olmmošlaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat bistevaš válljejupmi.

Eeva Anttila

professor

Dáiddauniversitehta

Ráđđehusprográmma linnjema mielde oahpahus- ja kulturministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat Suoma málle, mainna buot mánáide ja nuoraide ráhkaduvvo vejolašvuohta hárjehit astoáiggeájiid skuvlabeaivvi oktavuođas.

Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria deattuha, ahte buot doaimmain, mat gusket mánáide ja nuoraide, galgá deattuhit pedagogalaš máhtu ja buori kvalitehta.

Mannan áiggiid lea leamaš morašlaš lohkat almmolašvuođas ságastallojuvvon válddi boastutgeavaheamis mánáid ja nuoraid astoáiggedoaimmain. Roahkasmahtti lea goittotge dat, ahte leat viimmatge gergosat deaivat dáid váttes temáid.

Oahpahus- ja kulturministeriijas ja dáidaga ja lihkadeami doibmiin lea maiddái dáhttu ságastallat ja ohcat čovdosiid čulbmii. Almmolašvuhtii bohciidan dáhpáhusain lea leamaš sáhka vásttolaš rávesolbmo dáidduhisvuođas duddjot vuoiŋŋa, gos dáiddut ovddiduvvojit dorvvolaččat.

Dorvvolaš astoáiggehárjehanbiras šaddá rabas, dohkkejeaddji ja arvvosmahtti rávesolbmuid ja mánáid deaivamis ja huksejeaddji vuorrováikkuhusas mánáiguin.

Suomas leat dan ektui lihkolaš sajádagas, ahte mis leat duháhat skuvlejuvvon dáidda-, kultur- ja lihkadanpedagogat. Sin ámmátdáiddu galgá atnit ávkin Suoma málle ollašuhttimis. Galgá duddjot dorvvolaš ja arvvosmahtti astoáiggehárjehanbirrasa buohkaide ja earenoamážit daidda, geain lea váttis álggahit skuvlla olggobealde astoáiggeáji hárjeheami man nu sivas.

Suoma málles guovddáš lea juksat buot mánáid ja nuoraid, maiddái sin, geain ii leat vel makkárge astoáiggeádji. Dutkamušat čájehit, ahte fálu lasiheapmi ii goittotge leat vel doarvái, daningo lasihuvvon fállu čujuhuvvo dávjá daidda, geat juo ovddežis leat aktiivvalaččat.

Suoma málles galgá danin heivehit ja ovddidit ohcci nuoraid- ja kulturbarggu vugiid. Lávdamáhtolaš ja máŋggafágalaš ovttasbargu earret eará oahpahus- ja kulturdoaimma, astoáiggeájiid ollašuhttiid ja váhnemiid gaskkas lea vealtameahttun.

Mánáid ja nuoraid sávaldagaid ja dárbbuid gullan ja astoáigedoaimmaid pedagogalaš kvalitehta, dorvvolašvuohta ja arvvosmahttin dáhkidit dan, ahte oahppit loktet, movttáskit ja gávdnet motivašuvnna joatkit áiggeájiid olis.

Anniina Suominen

dáiddapedagogihka professor, Aalto-universitehta

Eeva Anttila

dánsunpedagogihka professor, Dáiddauniversitehta

Viivi Seirala

doaimmajođiheaddji, Dáidaga vuođđooahpahuslihttu