Duogáš
 

Jagi 2023 álggogeahčen Suopma ja olles máilbmi leat ain dáibame koronapandemiijas, mii lea váikkuhan sakka nuoraide ja mánáide. Jagi 2022 Ruošša fallehii Ukraina, ja soahti Eurohpás dagahii viiddes energiijakriissa. Dihttojit maiddái áitagat, mat laktásit dálkkádatrievdamii ja luonddu girjáivuođa jávkui ja váikkuhit boahtteáiggi oidnosiidda. Dákkár áigodagas dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevra viggá ovddidit dáiddabajásgeassima, mii doarju servodatlaš stáđisvuođa lassin indiviiddaid ja servošiid eavttuid čoavdit hástalusaid ja bajásdoallat doaibmanávccaid.

Suopmelaš servodagas dáidaga ja kultuvrra mearkkašupmi indiviidii ja servodahkii lea dovddastuvvon. Kultuvrralaš juvssahahttivuhtii leat čujuhan návccaid juo ovddit ráđđehusprográmmaid áigge. Suoma dáidda- ja kulturpolitihkas deattuhit, ahte juohke mánás ja nuoras ferte leat vejolašvuohta oassálastit dáidagii ja kultuvrii. Dáidda- ja kulturbajásgeassima bokte nannejuvvojit earret eará indiviidda kreatiivvalaš dáiddut, kulturkompetánsa ja ollislaš buresveadjin. Das lea maiddái árvu eallimis earenoamážit álbmotoahpu ja searvevuođa nannejeaddjin.

Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevra máhcahuvvui jagi 2017 mánáidkulturpolitihkalaš prográmmaárvalusa (Oahpahus- ja kulturministeriija 2014) vuođul. Dat lea riikkaidgaskasaš ENO - European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education lahttu. ENO-fierpmádat eaktuda lahtuidis ráhkadit našuvnnalaš prográmma. Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevrra prográmma čuovvu ENO-fierpmádaga njuolggadusaid ja UNESCO dáidda- ja kulturbajásgeassimii guoski linnjemiid. Vuosttamuš našuvnnalaš prográmma linnjii observatevrra doaimma ulbmila, guovddáš mihttomeriid ja doaibmabijuid jagiide 2017–2022. Dát prográmma linnje čuovvovaš viđa jagi baji (2023–2027.) mihttomeriid ja doaibmabijuid. Našuvnnalaš prográmma ollašuhttima doarjjan ráhkaduvvo jahkásaččat doaibmaplána, mas nannejuvvojit observatevrra barggut ja bargojuohku.
   

Mihttomearri

 
Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevrra mihttomearri lea nannet dáidda- ja kulturbajásgeassima dásseárvosaš juvssahahttivuođa ja váikkuhusaid ja lassin buoridit suorggi ja dan dutkamuša servodatlaš sajádaga. Observatevra ovddida dáiddabajásgeassima dutkamuša ja praktihka oktavuođa ja dutkandieđu heiveheami mearrádusbargamii.

Prográmmabajis 2023–2027 joatkit dáidda- ja kulturbajásgeassima doaibmaeavttuid nannema ja mearrádusbargamii váikkuheami dutkandieđu vuođul. Dáidda- ja kulturbajásgeassima juvssahahttivuođa buot ahke- ja ulbmiljoavkkut dorjojuvvojit. Diđolašvuohta dáidda- ja kulturbajásgeassima ja dan dutkamuša máŋggafágalaš váikkuhusain nannejuvvo.

Prográmmabaji mihttomearri lea earenoamážit nannet dáiddabajásgeassima dutkamuša sajádaga dieđasuorgin ja váikkuhit dáidda- ja kulturbajásgeassima dutkamuša resurseremii. Mihttomearri lea, ahte dutkanovttadagaid ja gietti gaskasaš ovttasbargu šaddá vejolažžan ja ahte sáhttit ollašuhttit maiddái guhkesáigásaš, viiddes dutkamuša ja ovttasbarggu, mii vuojulduvvá suorggi ovddideapmái.

Prográmmabajis čujuhit fuomášumi earenoamážit dáidda- ja kulturbajásgeassima mearkkašupmái servodatlaš kriissaid ja hástalusaid siste. Mihttomearri lea ovdanbuktit, ahte dáidda- ja kulturbajásgeassimii čujuhuvvon resurssat ja suorggi systemáhtalaš ovddideapmi nannejit min našuvnnalaš resilienssa. Guovddáš lea dovdát kriisadiđolaš dáidda- ja kulturbajásgeassima vugiid ja vejolašvuođaid ja gaskkustit dieđuid daid birra. Mihttomearrái laktásit maiddái suvdilis ovdáneami, ekososiála čuvgehusa ja demokratiija- ja ráfibajásgeassima temáid deattuheapmi ain nannoseappot dáidda- ja kulturbajásgeassima sisdoaluin ja metodain. Dáidda- ja kulturbajásgeassima vejolašvuođat doarjut eará báikkiin boahtán mánáid ja nuoraid servodahttima lea okta konkrehtalaš doaibmasuorgi, mas ovttastuvvet dáiddabajásgeassin, kriisadiđolašvuohta ja ráfibajásgeassin.

Nubbi guovddáš doaibmamihttomearri dán doaibmabajis lea váikkuhit vuođđooahpahusa oahppaplána vuođuštusaide, mat ođasmahttojuvvojit dán ráđđehusbajis. Dáiddabajásgeassima sajádaga ferte nannet vuođđooahpahusa oahppaplánas.

Prográmmabajis čuovvut logahatdiplomaid ovddidanbarggu ja oassálastit ságastallamiidda dan birra. Observatevra viggá nannet logahatdiplomaid lávdamáhtolaš geavahusa ja ovddideami ja daid mearkkašumi dovdáma joatkkaskuvlejumis. Observatevra ovddida iežas beales dan, ahte kulturbajásgeassinplánat leat dás duohko geatnegahtti oassi oahppaplánain, vai buot suopmelaš mánát ja nuorat beasašedje oassin dáidda- ja kultursisdoaluin. Mihttomearri lea dásset kulturbajásgeassinplánaid ja daid ollašuvvama kvalitehtaerohusaid.

Observatevra roahkasmahttá riikamet guđege buresveadjinguovllu čáhkadit strategiijalaš plánaide ja stivrejeaddji áššegirjjiide kulturburesveadjima guvllolaš mihttomeriid ja doaibmabijuid. Plána mihttomearri lea dahkat buresveadjinguovllu ássiide ja pasieanttaide, geat leat divššus, vejolažžan oassálastit kultur- ja dáiddabálvalusaide ja buvttadit ovddalgihtii eastadeaddji buresveadjima ja alla eallinkvalitehta dáidda- ja kulturbajásgeassima vugiiguin.

Vuogit ja doaibmabijut

Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevra ovddida mihttomeriidis:
a.    čohkkemiin ja juohkimiin dieđuid dáidda- ja kulturbajásgeassima geavadiin, dutkamušas ja doaibmapolitihkain Suomas
b.    nannemiin dutkamuša ja bajásgeassin- ja skuvlengietti oktavuođa
c.    doarjumiin dáidda- ja kulturbajásgeassima doibmiid ovttasbarggu ja suorggi doaibmaeavttuid
d.    ovddidemiin suorggi riikkaidgaskasaš ovttasbarggu
e.    váikkuhemiin dáidda- ja kulturbajásgeassima dutkamuša resurssaide ja eavttuide

Guovddáš doaibmabijut prográmmabadjái 2023–2027

Dieđuid čohkken ja juohkin
•    Joatkit dáidda- ja kulturbajásgeassima dutkandieđu čohkkema ja dan vurkema lastenkulttuuri.fi-portálas
•    Juohkit dutkandieđu seminárain, mat lágiduvvojit ovttasbarggus iešguđet doibmiiguin
•    Gárgehit dutkamušvuđot diehtopakeahtaid ja eará materiála
•    Ráhkadit suorggi dutkamuššii laktáseaddji našuvnnalaš doaibmabidjoevttohusaid ja gaskkustit dieđuid daid birra
 
Dutkamuša, skuvlejumi ja gietti doibmiid ovttasbarggu nannen
•    Dáidda- ja kulturbajásgeassimis áicojuvvon dutkandárbbuid kárten ja dieđuid gaskkusteapmi
•    Suorggi dutkamuša eavttuid ovddideapmi
•    Dáláš doaimmaid vejolašvuođaid dovdán ja ávkkástallan dutkamuša geahččanguovllus
•    Ođđa doaibmavugiid ja metodaid gárgeheapmi ja ruohtastuhttin
•    Našuvnnalaš ovttasbargodáhpáhusa lágideapmi unnimustá oktii jagis 

Dáidda- ja kulturbajásgeassima doaibmaeavttuid doarjun
•    Ráhkadit ja almmustahttit bealleváldimiid ja cealkámušaid
•    Stáđásmahttit ja viiddidit váikkuhankanálaid
•    Dovdát ja doarjut suopmelaš dáiddabajásgeassima doaimma ja vuogádaga kvalitehta
•    Oassálastit riikkaidgaskasaš dáidda- ja kulturbajásgeassima árvoságastallamii ja guoskadit dan geavadii
•    Váikkuhit UNESCO ođđa “Roadmap for Arts and Cultural Education” geaidnokárttá sisdollui ja vuolggahit dan iešguđet oassebeliide Suomas
•    Čohkket ja lebbet dáiddabajásgeassinoahppamateriálaid

Ovddidit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu
•    Nannet riikkaidgaskasaš ja gillilis ovttasbarggu ja fierpmádagaid
•    Bajásdoallat riikkaidgaskasaš ENO-fierpmádagaid ja válmmastallat oassálastima
•    Lasihit suopmelaš dáiddabajásgeassima dovddusvuođa riikkaidgaskasaš dáhpáhusain ja almmustahttindoaimmas
 
 
Doaimma stivre ovttas ráhkaduvvon ja ENO-fierpmádaga dohkkehan našuvnnalaš prográmma jagiide 2023–2027.

Doaimmaid organiseren
Doaibmit

Suoma observatevrra hábmejit Dáiddauniversitehta CERADA-guovddáš (maŋŋeleappos CERADA) ja Suoma mánáidkulturguovddážiid lihttu rs (maŋŋeleappos Lihttu). Oahpahus- ja kulturministeriija (maŋŋeleappos OKM) doarju observatevrra doaimmaid.
 
Našuvnnalaš ovddidanbarggus čatnet guoibmevuođaid ja ovttasbarget suorggi guovddáš doibmiiguin. Dán prográmmabaji álggu rádjái leat soahpan ovttasbargat Dáidaga vuođđooahpahuslihtuin (Taiteen perusopetusliitto), Álbmotoahpahagaid lihtuin (Kansalaisopistojen liitto), Oahpahusráđđehusain, Aalto-universitehta dáidaga ja media lágádusain ja Lappi universitehta dáidagiid dieđagottiin ja Haukkala vuođđudusain.
 
Bargojuohku ja ovddasvástádusat
Cerada ja lihttu ovttas
•    ráhkadeaba ságastallamiid vuođul čuovvovaš jagi doaibmaplána dan jagi skábmamánu rádjái, mii lea jođus.
•    doaibmaplánas meroštallojuvvojit jagi doaibmabijut ja ovddasvástádusat
•    bovdejit čoahkkái ja válmmastallaba doaibmaplánas meroštallojuvvon deaivvademiid ja čoahkkimiid
•    dahket álgagiid váikkuheapmái laktáseaddji oaiviliid čalmmustahttimis ja oassálastet cealkámušaid ja bealleváldimiid válmmastallamii
•    almmustahttiba ovttas ráhkaduvvon bealleváldimiid ja cealkámušaid
•    buvttadeaba dieđuid dutkamušain, mat leat juo leahkime ja álgime ja nanneba daid oktavuođaid dáláš kultur- ja dáiddabajásgeassindoibmii
•    bovdeba spesiálaáššedovdiid mielde ságastallamii
•    oassálastiba deaivvademiid ja čoahkkimiid válmmastallamii
•    buvttadeaba dieđuid kultur- ja dáiddabajásgeassindoaimmas, albmanusain ja dutkandárbbuin, mat sáhtášedje beroštahttit dutkangietti
•    vástideaba riikkaidgaskasaš oktavuođadoallamis ENO-fierpmádahkii
    
CERADA vástida:
•    dutkandieđu čohkkemis doaibmaplána mielde
•    gulahallamis iešguđet universitehtadoibmiiguin
  
Mánáidkulturguovddážiid lihttui vástida:
•    dieđu čohkkemis ovttasbarggus CERADAin ja dieđuid almmustahttimis ja juohkimis lastenkulttuuri.fi-siiddus
•    Observatevrra gulahallanollisvuođa bajásdoallamis sierra gulahallanplána mielde
•    gulahallamis dáidda- ja kulturbajásgeassindoibmiid ruovttueatnamis ja olgoriikkain
  
OKM vástida
•      kulturpolitihkalaš áššedovdamuša ja ministeriija áigeguovdilis dieđu buvttadeamis ovttasbargui
  
Ovttasbargoguoimmit
•    buvttadit iežaset áššedovdamuša vuođul mávssolaš dieđuid ja ovddidanfáttáid oktasaš bargamii
•    oassálastet oktasaš ságastallamii ja deaivvademiide ja deaivvademiid válmmastallamii
•    dahket álgagiid váikkuheapmái laktáseaddji oainnuid čalmmustahttimis ja oassálastet cealkámušaid ja bealleváldimiid válmmastallamii
  
Doaibmit ovttas ollašuhttet jahkedási doaibmaplána.