Tanssijoita luonnossa. Kuvan on tehnyt Eeva Vanhanen.

Min birra:

Almmolaš

 

Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria nanne dáidda- ja kulturbajásgeassima dásseárvosaš beasatlašvuođa, váikkuheami ja buorida suorggi servodatlaš sajádaga ja árvvus atnima. Observatoria váldobargu lea mánáid ja nuoraid dáidda- ja kulturbajásgeassin. Mihttomearrin lea maiddái agibeaioahppama ja maiddái iešguđet ahke- ja eará joavkkuide oaivvilduvvon dáidda- ja kulturbajásgeassima ovddideapmi.

Observatoria čoaggá, analysere, dulko ja juohká dieđu dáidda- ja kulturbajásgeassima geavatlaš doaimmain ja doaibmanpolitihkkáriin Suomas. Observatoria nanne suorggi diehtovuođu, dutkamuša ja geavatlaš barggu oktavuođa ja maiddái eurohpálaš ovttasbarggu. Suoma observatoria lea lahttun dáidda- ja kulturbajásgeassima eurohpálaš fierpmádagas ENO (European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education). Eurohpálaš fierpmádahkii gullama bokte Suoma dáiddabajásgeassima geavatlaš doaimmaid ja dutkanbohtosiid sáhttá veardidit eará riikkaid ektui ja seammás ovddidit suorggi riikkaidgaskasaš beaggima. Observatoria prográmma čuovvu Unesco dáidda- ja kulturbajásgeassimii gullevaš njuolggadusaid ja ENO-fierpmádaga prinsihpaid. 

Jagi 2017 vuođđuduvvon Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria hábmejit Dáiddauniversitehta CERADA-dutkanguovddáš (Center for Educational Research and Academic Development in the Arts) ja Suoma mánáidkultuguovddážiid lihttu rs ja ovttasbargoguoimmit, mat dál leat Aalto-universitehta Dáidaga guovddáš (Taiteen laitos), Lappi universitehta dáidagiid dieđagoddi, Haukkala foanda, Dáidaga vuođđooahpahuslihttu (Taiteen perusopetusliitto) ja Rávesolbmuidskuvllaid lihttu (Kansalaisopistojen liitto). Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtada observatoria doaimmaid.

 

Našuvnnalaš prográmma 2018–2022

 

Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria našuvnnalaš prográmma 2018–2022 vuođđuduvvá suopmelaš servodagas dovdájuvvon ja dovddastuvvon dáidaga ja kultuvrra mearkkašupmái indiviidii ja servodahkii. Kultuvrra juvssahahttivuhtii ja fidnašuvvamii leat biddjojuvvon návccat juo máŋgga ráđđehusprográmma áigge. Suoma dáidda- ja kulturpolitihkas deattuhuvvo mihttomearri, ahte juohke mánás ja nuoras lea vejolašvuohta oassálastit dáidagii ja kultuvrii. Dáidda- ja kulturbajásgeassimiin nannejuvvojit indiviidda kreatiivvalaš dáiddut, kulturkompetánsa ja buresbirgejupmi.

Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria lea riikkaidgaskasaš ENO - European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education lahttu. ENO-fierpmádat eaktuda láhtuidis ráhkadit našuvnnalaš prográmma. Našuvnnalaš prográmmas mearridit Suoma observatoria doaimma ulbmila, guovddáš mihttomeriid ja doaibmabijuid jagiide 2017–2022.

Viečča Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria našuvnnalaš prográmma 2018–2022

Mielbargit

 

Dáiddauniversitehta CERADA-dutkanguovddáš (Center for Educational Research and Academic Development in the Arts)

CERADA-dutkanguovddáš lea Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria hálddašeaddji, nubbi oamasteaddji ja vuođđudeaddjilahttu.

CERADA doaimmat vudjot eanaš dáiddabajásgeassima dutkamii ja dáiddasuorggi alladási skuvlejumi dutkamušvuđot ovddideapmái. Dutkamuš vástida dáiddabajásgeassima ja dáiddasuorggi alladási oahpahusa ovddidandárbbuide ja dáiddáriid ja dáiddasurggiid oahpaheddjiid fágalaš ovdáneami dárbbuide.

Observatorias dutkanguovddáža ovddastit professor Eeva Anttila ja dutkanguovddáža jođiheaddji Kai Lehikoinen.

 

Suoma mánáidkulturguovddáža lihttu rs.

Suoma mánáidkulturguovddáža lihttu lea observatoria nubbi oamasteaddji ja vuođđudeaddjilahttu. Lihttu ovddida fágalaččat doaibmi mánáid- ja nuoraidkulturguovddážiid doaibmaneavttuid ja nanne mánáidkultursuorggi máhtu ja dovdama riikkaviidosaččat. Lihttu lágida jahkásaččat Riikkaviidosaš mánáidkulturforuma ja fállá mánáidkulturdoibmiide fierpmádatvejolašvuođaid.

Observatoria doaimmain lihtu ovddasteaba lihtu doaimmajođiheaddji Aleksi Valta ja stivrra lahttu ja ARX-kulturguovddáža mánáidkulturhoavda Minna Haveri.

 

Aalto-universitehta Dáidaga lágádus

Aalto-universitehta lágádusa dovdet hui buori dáiddalaš ja árrabajásgeassindoaimmas ja lassin dutkamušas. Lágádusas leat golbma skuvlenprográmma, maid jođihit guđege suorggi njunuš dutkit ja ámmátolbmot. Prográmmat gieđahallet váldoáššis dáiddabajásgeassima, davviriikkaid visuála gulahallama ja visuála kultuvrraid ja dáládáidaga. Dáidaga lágádus skuvle ja válmmaštallá ámmátolbmuid dáiddabajásgeassima, kuraterema, visuála kultuvrra ja dáládáidaga surggiide.

Observatoria doaimmain Aalto-universitehta Dáidaga lágádusa ovddasteaba professor Anniina Suominen ja universitehtalektor Tiina Pusa.

 

Lappi universitehta dáidagiid dieđagoddi

Diehtaga ja dáidaga gaskasaš gulahallan lea aktiivvalaš oassi Lappi universitehta dáidagiid dieđagotti oahpuin, dutkamušas ja dáidagis ja lassin ovttasbargu servodaga iešguđet oassebeliiguin. Diehtaga ja dáidaga oktavuođa nanne maiddái dieđagotti spiehkkaseaddji sajádat oassin máŋggasuorggat dieđauniversitehtas.

Dieđagoddi bargá riikkaidgaskasaččat innovatiivvalaš barggu biras-, searvvuš- ja dálvedáidaga olis ja ráhkada ođđa ja innovatiivvalaš bálvalushábmema ja dáiddabajásgeassima metodaid. Máŋggabealagit riikkaidgaskasaš searvvušfierpmádagaid bokte dat ráhkada šaldi Eurohpá davimus guovlluid kultuvrii, dáidagii ja dáiddaskuvlejupmái.

Observatoria doaimmain Lappi universitehta dáidagiid dieđagotti ovddasteaba professor Mirja Hiltunen ja universitehtalektor Maria Huhmarniemi.

 

Haukkala vuođđudus

Haukkala vuođđudusa ulbmil lea ovddidit mánáid ja nuoraid mielladearvvašvuođa doarjumiin psykiatriijalaš ja psyhkalaš-sosiála hehttehusaid ja olgguštuvvama dutkamuša, ovddalgihtii eastadeami, divššu ja veajuiduhttima ja suorggi skuvlejumi ja lassin ovddidan- ja almmustahttindoaimma ovttasbarggus suorggi eará doibmiiguin našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.

Observatoria doaimmas Haukkala vuođđudusa ovddasta vuođđudusa sátnejođiheaddji, psykologiija emeritaprofessor (Jyväskylä universitehta) Lea Pulkkinen, guhte lea gitta 1990-logu rájes bargan aktiivvalaččat daid dáidda- ja kulturáiggeájiid ovdii, mat dáhpáhuvvet skuvlabeaivvi oktavuođas.

 

Dáidaga vuođđooahpahuslihttu

Dáidaga vuođđooahpahuslihttu ovttastahttá lahttoorganisašuvnnaidis ja ovddida dáidaga vuođđooahpahusa servodatlaš árvvu ja sajádaga. Lihtu doaimma guovddážis lea ovddidit dáidagiid gaskasaš ovttasbarggu ja dásseárvvu dáiddabajásgeassimis.

Lihttu oassálastá vuođđooahpahussii laktáseaddji ságastallamii ja viggá váikkuhit suorgái ja dan ruhtadeapmái guoski čovdosiidda. Lihttu almmuha oainnuid áigeguovdilis skuvlen- ja kulturpolitihkalaš jearaldagaide ja oassálastá áššedovdin suorggi fierpmádagaid doaibmamii.

Observatoria doaimmas TPO-lihtu ovddasteaba lihtu doaimmajođiheaddji Viivi Seirala ja Govvadáiddaskuvllaid lihtu vd. doaibmajođiheaddji Eliisa Sorvali.

 

Álbmotoahpahagaid lihttu

Álbmotoahpahagaid lihttu KoL - Medborgarinstitutens förbund MiF ry lea jagi 1919 vuođđuduvvon ovdogozihanorganisašuvdna. KoL doaibmá álbmot- ja bargiidoahpahaga ja maiddái friddja čuvgehusbarggu ovdogohccin ja váikkuheaddjin.

Observatoria doaimmas Álbmotoahpahagaid lihtu ovddasta lihtu doaimmajođiheaddji Jaana Nuottanen.

 

Oahpahus- ja kulturministeriija

Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtada observatoria doaimma.

Áššedovdit