Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria čohkke, analysere, dulko ja juohká dieđuid dáidda- ja kulturbajásgeassima praktihkain ja doaibmapolitihkain Suomas.
Vuolábeale liŋkkas beasat Suoma mánáidkulturguovddáža lihtu siidduide girjjálašvuođalogahallamii, mii beaivvadahttojuvvo, ja masa mii leat čohkken Suomas ráhkaduvvon dáiddabajásgeassima suorgái gullevaš nákkus- ja post-doc-dutkamušaid. Mielde leat dutkamušat gitta 2000-logu álggu rájes. Válljiimet logahallamii dakkár dutkamušaid, main lea njulges oktavuohta dáiddabajásgeassimii. Logahallan dievasmahttojuvvo oassin Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria bargamis.
Váldit áinnas vuostá evttohusaid dutkamušain, mat váilot listtus. Fáhtet min čujuhusas observatorio@uniarts.fi.
ENO-jahkegirjjiide čohkkejuvvojit ja analyserejuvvojit eurohpalaš dáidda- ja kulturbajásgeassinsuorggi dutkanbohtosat. Jahkegirjjit čohkkejit girjji temá mielde dáidda- ja kulturbajásgeassima čállosiid fierpmádaga 14 lahttoriikkas mihttomearrineaset bohciidahttit sihke akademalaš ja almmolaš ságastallama. Vuosttamuš ENO-jahkegirji Arts and Cultural Education in a World of Diversity almmustahttojuvvui jagi 2019.
Vuosttamuš jahkegirjji sáhttá diŋgot Springera bokte.
Nubbi jahkegirji Arts, Sustainability and Education almmustahttojuvvui jagi 2021.
Maiddái nuppi jahkegirjji sáhttá diŋgot Springer-girjelágádusa bokte.
Áiggeájanasaid Suoma málle dutkamuš
Dieđáhus 17.6.2024: Dáiddabajásgeassima observatevra lea mielde Áiggeájanasaid Suoma mállii laktáseaddji dutkanfitnus
Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevra (maŋŋeleappos Observatevra) lea ovttasbargoguoibmin amerihkálaš bajásgeassindutki, veahkkeprofessora Risto Marttinen dutkanfitnus. Marttinen lea oahpahan ja doaibman dutkin George Mason Universitys USA:s máŋga jagi. Su dutkanfáttát laktásit earenoamážit lihkadanbajásgeassinprográmmaide skuvlabeaivvi maŋŋel gávpotguovlluin, gos bálvalusat leat hejot oažžun ládje. Marttinen galledeami dahká vejolažžan Fulbright Suomi -vuođđudus.
Dutkamuš čuohcá Áiggeájanasaid Suoma Mállii ja earenoamážit áiggeájanasdoaimma bagadalliid, oassálastiid ja sin váhnemiid, ja málle koordinerejeddjiid ja ruhtadeddjiid oainnuide málle doaibmamis. Dutkanprošeakta plánejuvvo čakčat 2024 ja dat ollašuhttojuvvo giđđat 2025 ovttasbarggus Dáiddauniversitehta Dutkamušinstituhta Observatevrra, Jyväskylä universitehta ja oahpahus- ja kulturministeriijain.
Áiggeájanasaid Suoma málles ulbmil lea dahkat vejolažžan, ahte guđege mánás ja nuoras lea somás ja nuvttá áiggeájanas skuvlabeaivvi oktavuođas. Áiggeájanasaid fállu válljejuvvo mánáid ja nuoraid sávaldagaid mielde. Lohkanjagis 2023–2024 doaimma lágidit 262 gieldda guovllus. Dat ruhtaduvvui 17 miljovdna euroin (Oahpahus- ja kulturministeriija).
Observatevra lea čuvvon ja kommenteren málle piloterema ja ollašuvvama gitta plánema rájes. Maŋimuš jagiid Observatevra lea earret eará vuolggahan ovttas oahpahus- ja kulturministeriijain Áiggeájanasaid Suoma málle bagadalliid pedagogalaš máhtu ovddideapmái laktáseaddji skuvlejumi Dáiddauniversitehta Rabas studedenguvlui ja leamašan mielde ollašuhttime dan jagiid 2022–2024.
Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevra lea gávcci dáidda- ja kulturbajásgeassima suorggi organisašuvnna joavku, mii čohkke ja juohká dieđuid dáidda- ja kulturbajásgeassima geavadiin, dutkamušas ja doaibmapolitihkain Suomas. Dasa lassin dat nanne dutkamuša ja praktihka barggu oktavuođa ja doarju dáidda- ja kulturbajásgeassima doibmiid ovttasbarggu, suorggi doaibmaeavttuid ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggu. Mielde leat dál buot dakkár universitehtat, gos sáhttá studeret dáiddabajásgeassima suorgái gullevaš ávdnasa váldoávnnasin, ja mearkkašahtti organisašuvnnat dán suorggis.
