Áššedovdit - taideobservatorio-se
Eeva Anttila
Doaimman dánsunpedagogihka professorin ja dánsunoahpaheaddji magisttarprográmma jođiheaddjin Dáiddauniversitehta Teáhterallaskuvllas. Lean maiddái CERADA vuođđudeaddjilahttu ja lean mielde CERADA doaimmain sihke bagadallanjoavkku lahttun ja ArtsEqual -fitnu dutkin ja dutkanjoavkku (Arts@School) jođiheaddjin. Lean doaibman dánsun- ja dáiddapedagogihka suorggis olles mu fágalaš karrieara áigge iešguđetlágan bargguin sihke dábálaš álbmoga bargguin ja máŋggain akademalaš ja hálddahuslaš bargguin.
Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria doaimmain lean leamaš mielde áibbas gitta álggu rájes. Jurdda vuođđudit Suoma observatoria šattai, ENO:s (European Network of Observatories in Arts and Cultural Education) bivde ja arvvosmahtte vuođđudit observatoria ja ohcat ENO lahttuvuođa. Suoma beaggin dáiddabajásgeassima ovddideamis ja suorggi dutkamušas lea buorre, ja mii leatge earenoamážit bargan dan ovdii, ahte leat gárgehan našuvnnalaččat áidnalunddot ja viiddes áššedovdifierpmádaga, Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria. Dát viiddes forum čájeha, ahte Suomas lea máhttu ja dáhttu doaibmat dáiddabajásgeassima “ovdamearkariikan”. Lean dán forumis ilus ja rámis!
Govva: Veikko Kähkönen
Tuulikki Laes
Mun barggan universitehtadutkin Dáiddauniversitehta CERADA-dutkanguovddážis. Jođihan bárrásii iežan post doc -dutkanprošeavtta, maid Suoma Akademiija ruhtada. Dutkanprošeavtta temá lea musihkkabajásgeassima rievdanpolitihkka agáiduvvi servodagas. Mu ámmátlaš beroštumi čuozáhahkan lea inklušuvnna ollašuvvan musihkka- ja dáiddabajásgeassimis. Pedagogan ja oahpaheaddjiid skuvlejeaddjin lean figgan čalmmustahttit erenomášjoavkkuid dego čálganváttot dahje eallilan olbmuid osolašvuođa musihkka- ja dáiddabajásgeassima sierra konteavsttain. Mun jáhkán, ahte musihkka ja dáidaga viiddes vejolašvuođat sáhttet vástidit servodahkamet rašes hástalusaide, ja danin ovttastahtán dutkamušastan dáiddabajásgeassima árbevirolaččat metodologiijaid ovdamearkka dihtii sosiologiijai, politihka dutkamuššii ja kreatiivvalaš systemajurddašeapmái.
Serven mielde Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevrra doaimmaide jagi 2022 álggus. Lean mielde máŋggain našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš musihkka- ja dáiddabajásgeassima dutkanfierpmádagain, ja lean Suoma dáiddabajásgeassima dutkansearvvi rs ságajođiheaddji.
Govva: Eeva Anundi
Aleksi Valta
Mun lean Aleksi Valta, Suoma mánáidkulturguovddážiid lihtu doaimmajođiheaddji. Lihttu lea nubbi observatoria vuođđudeaddjilahtuin, ja lean searvan observatoria doaimmaide dalán doaimmajođiheaddji bargguid álggahettiinan loahppačavčča 2019. Barggan váikkuhanbarggu ja ovddidan mánáidkulturguovddážiid ja dain praktihka doibmiid barggu. Observatoria doaimmas beroštahtti lea aiddo dutkamuša ja praktihka gulahallan ja ovttastahttin.
Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatorias lea spiehkkaseaddji viiddes ovttasbargofierpmádat ovddideame dáiddabajásgeassima ja kultuvrra. Ovddastit viidát suorggi, ja observatoria dahká vejolažžan gulahallama ja váikkuhanbarggu.
Anniina Suominen
Lean dáiddapedagogihka professor Dáidaga lágádusas, Dáidaga ja plánema allaskuvllas Aalto-universitehtas. Lean maiddái oahpahan ja doaibman dutkin njealji iešguđet universitehtas USA:s.
Serven observatoria lahttun Aalto-universitehta ovddasteaddjin observatoria vuosttaš jagi áigge ja vásihan, ahte min ovttasbargu ovdána ain mearkkašahttibun. Lea fiinnis leat mielde ovddideame našuvnnalaš dáidda- ja kulturbajásgeassima dutkamuša ja doaimma diehto- ja doaibmifierpmádaga huksemis ja váikkuheame suorgámet boahttevuhtii. Observatoria gievravuohta lea viggamuš ipmirdit earenoamášvuođaid ja diversitehta árvvusatnin ja nuppe dáfus nana jáhkku oktasaš bargomet mearkkašupmái kultuvrra ja servodaga huksejeaddjin.
Ovddastan observatorias Aalto-universitehta govvadáiddabajásgeassima skuvlenprográmma, muhto nuppe dáfus bargomet lea álot suokkardallat buot temáid ja hástalusaid gietti ollisvuođa dáfus. Barggan dál ENO nuppi jagi jahkegirjji doaimmahanjoavkkus ja oassálasttán observatoria lágidan semináraid plánemii.
Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatorias fiidnáseamos mu mielas lea ovttasbargu ja nanu čatnaseapmi ovddidit oktasaš mihttomeriid. Čoahkkimiin ja doaimmaineamet leat dávjá valjit ja rahppasit sierra oaivilis áššiin dahje lahkonit daid iešguđet perspektiivvain. Goittotge min ovttastahttá buot doaimmaineamet viggamuš buvttadit, fasiliteret, doarjut ja ovddidit doaimmaid, dieđu ja dutkamuša, mii gudnejahttá dan doaimma mii lea juo leahkime ja seammás hukse ain nannoset, ehtalaččat, eanet mearkkašahtti ja eanet juvssahahtti dáidda- ja kulturbajásgeassima gietti.
Govva: Evelin Kask 2019
Mirja Hiltunen
Mun lean Mirja Hiltunen (Dáidaga doavttir, Pedagogihkka magisttar), Lappi universitehta dáidagiid dieđagotti govvadáiddabajásgeassima professor ja lassin Oulu universitehta doseanta. Lean bargan maiddái galledeaddji professorin Aalto-universitehta dáidagiid lágádusas (2016-2017). Mus lea lagabui 30 jagi vásáhus oahpaheaddjeskuvlejeaddjin, ja ovdal dan asten bargat govvadáidaga oahpahusbargguin maiddái vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi olis.
Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria deháleamos bargu lea čohkket servodatlaččat relevánta dáidda- ja kulturbajásgeassima dutkamuša ja oassálastit ságastallamii dáidaga, kultuvrra ja čuvgehuslaš árvvuid sajádagas oassin min servodagas. Dáidagiid dieđagoddi lea observatoria aktiivvalaš ovttasbargooassebealli ja lean oassálastán observatoria doaimmaide gitta dan vuođđudeami rájes. Dán doaimmain lea mu oainnu mielde guovddážis jearaldat das, ahte juohke mánás ja nuoras lea vuoigatvuohta oažžut dáiddaávdnasiid oahpahusa gelbbolaš dáidda- ja dáidoávdnasiid oahpaheddjiid jođihemiin ja vuoigatvuohta hárjehit astoáiggeájiid fágalaš bagadallamis fuolakeahttá agis, orrunbáikkis dahje sosioekonomalaš duogážis.
Govvadáiddabajásgeassima suorgái laktáseaddji dutkamušastan lean earenoamážit beroštuvvan osolašvuođas, dáidaga čatnaseamis báikái, performatiivvalašvuođas ja sosiála aktiivvalašvuođas. Lean leamaš máŋgga rollas mielde ruovttueatnanlaš ja riikkaidgaskasaš dutkan- ja ovddidanfitnuin ja bagadallan oassin govvadáiddaoahpaheaddjeskuvlejumi máŋggaid prošeavttaid ja birrasii giddaneaddji dáiddadáhpáhusaid, main leat ohccojuvvon ja dutkojuvvon davvi giliid ja dáládáidaga gaskasaš vuorrováikkuhus ja vuogit ollašuhttit searvvušlaš dáiddabajásgeassima. Bárrásii lean dutki eurohpalaš dáidagiid dieđagotti koordineren viiddes “Acting on the Margins -Art as Social Sculpture” (H2020) -fitnus. Lean almmustahttán máŋggaid govvadáiddabajásgeassima suorgái laktáseaddji ruovttueatnanlaš ja riikkaidgaskasaš publikašuvnnaid ja oassálastán aktiivvalaččat suorggi dieđalaš konferánssaide ja dáiddačájáhallamiidda.
Govva: Mari Parpala
Lea Pulkkinen
Lean doaibman psykologiija professorin ja ovdal dan bargen heiveheaddji psykologiija lektorin ja assisteantan Jyväskylä universitehtas, gosa mannen studeret suomagiela, girjjálašvuođa ja psykologiija jagi 1958. Jyväskylä pedagogalaš allaskuvla viidánii duon jagi oahpaheaddjiskuvlejumis humanisttalaš diehtagiid studerenbáikin. Mu beroštupmi humanisttalaš diehtagiid ja pedagogihka guovdu lea dihtton mu bargokarriearas, vaikko váldoávnnasin molsašuvaige jođánit psykologiija dan rahpan dutkanoainnuid dihte. Psykologiija professor ja universitehta rektor Martti Takala lei movttiidahtti ja arvvosmahtii bargat iehčanas dutkamuša.
Nákkáhallen doavttirin jagi 1969 nuppi luohká ohppiid gaskasaš erohusain sosiála láhttemis. Ledjen beroštuvvan miehtemielalaš meannudeami albmananhámiin, in dušše mánáid čuolmmain, ja áššiin, mat dorjot positiivvalaš ovdánumi. Dát dutkamuš lei vuođđu sin ovdáneami čuovvumis, mii ain joatkašuvvá. Čohkkejin ieš maŋimuš materiála jagi 2009, go olbmot, geat dutkojuvvojedje, devde 50 jagi. Bárrásii dutkamuša dáláš jođiheaddji Katja Kokko čohkke materiála, go sii devdet 60 jagi. Dan maŋŋel go sirdásin ealáhahkii, lean doaibman jagi 2013 vuođđuduvvon Haukkala vuođđudusa sátnejođiheaddjin. Dan bargu lea doarjut máná miehtemielalaš ovdánumi.
Juo 1970-logu beallemuttus gávnnahin Mánás rávesolmmožin -dutkamušas, ahte 14-jahkásaš ohppiid suokkardalli, miehtemielalaš láhtten lei oktavuođas sin astoáiggevejolašvuođaide, dego girjjistan Ruovttubajásgeassima psykologiija (1977, s. 251-269) govvidan. Go 1990-logu deprešuvdna iskkadii Suoma, mánáide oaivvilduvvon bálvalusat báhce johtilit eret. Dat dihttui das, ahte skuvlla astoáiggedoaimma mearreruđat njidje njealjádasoassái ja skuvlla álggahan ohppiid beaiveruoktobáikkiid eahketbeaijoavkkut heite doaibmamis. Dan čuovvumuššan mánát báhce almmá rávesolbmo doarjaga haga, go mánáid váhnemat barge ollesbeaivebarggu suopmelaš vugiin. Hupmen dán temás earret eará Mäntyniemis lágiduvvon smávva semináras (1996). Presideantta Roavva Eeva Ahtisaari darvánii temái ja ovttas suinna ražaime ášši ovdii nu, ahte skuvllalaččaid eahketbeaidoaimma viiddideapmi ja sisdoalu ovddideapmi girjejuvvui Paavo Lipponena nuppi ráđđehusa prográmmii (15.4.1999).
Dát muttut leat govviduvvon girjjistan Somá ovttas (2002) (Mukavaa yhdessä). Dat ovdanbuktá maiddái MUKAVA-fitnu, mii álggii, go riikkabeivviid boahttevuođaváljagoddi galledii Jyväskylä ođđa Agora-huksehusa. Riikkabeaiáirras Kyösti Karjula álgaga vuođul mu bivde plánet ja jođihit dutkanfitnu, mas viggojuvvošii doarjut skuvllalaččaid miehtemielalaš sosiála ovdánupmi. Gárgehin evttohusa ođđalágan skuvlabeaivvi ráhkadusa iskkadeapmin dađi lági mielde, ahte skuvlabeaivái čágahuvvošii mánáid iežaset válljen buđaldandoaibma. Golmmajahkásaš fitnu (2002-2005) ruhtadii Sitra. Suoma Akademiija doarjjui dasa laktáseaddji dutkamuša oassin mu jođihan Olbmo ovdáneapmi ja dan riskajoavkkut -njunušdutkanovttadaga (su. Ihmisen kehitys ja sen riskiryhmät) (1997–2005). Iskkadanskuvllain oahppit besse válljet hui máŋggalágan buđaldanvejolašvuođaid siste iežaset sávaldagaid mielde doaimmaid, man bagadallin vigge gávdnat gelbbolaš olggobeale olbmuid ja skuvlla oahpaheddjiid. Iskkadeami govvádus lea mielde váldokoordináhtora, rektor Leevi Launonena ja mu ovttas čállin buktagis Čavddásnuhttojuvvon skuvlabeaivi (su. Eheytetty koulupäivä) (2005).
Maŋŋelis almmustahttojuvvon dutkanbohtosat, mat leat ovdanbuktojuvvon earret eará mu ráhkadan publikašuvnnas Movttiidahtti skuvlabeaivi: Evttohus njuovžilis skuvlabeaivvi ráhkadusa stáđásmahttimin (2015, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-341-5) (su. Innostava koulupäivä: Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi), man ráhkadin go oahpahusministeriija bovdii mu čielggadanolmmožin, čájehit earenoamážit dáiddabuđaldallamiid oktavuođa ohppiid miehtemielalaš sosiála láhttemii ja buori barganhárjánupmái. Lea leamaš njoahci oažžut dutkanbohtosiid geavahussii mánáid buorrin, vaikko iđit- ja eahketbeaidoaimmaide guoski láhkarievdadus bođiige 2004. Lean hui ilus das, ahte Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria lea ásahan mihttomearrinis lágidit mánáid oktilaš astoáiggebuđaldanvejolašvuođaid skuvlla oktavuhtii.
Lean leamaš Iina Berdeniin ja Eeva Anttilain vuođđudeame observatoria ja lean návddašan das, ahte lean sáhttán leat muhtunlágan risteadnin mielde morráneaddji doaimmas. Bargu heive buot ládje mu árvomáilbmái. Dáidda iešguđet hámiidisguin lea munnje lagas, vaikko musihkka lea leamaš munnje buot lagamuš iežas koarraduogáža dihte. Lean 1980-logus leamaš ollašuhttime musihkkaterapiija skuvlejumi Jyväskyläi. Jáhkán, ahte dáidagis ja somás astoáiggedoaimmas lea ealáskahtti fápmu ja sávan, ahte mii lihkostuvvat šaddadit Suoma málle, mii buktá astoáiggevejolašvuođaid buohkaid olámuddui ja dohkke ovdagovvan earáge álbmotgottiide.
Govva: Tuuli Pitkänen 2018
Viivi Seirala
Mun lean Viivi Seirala, Dáidaga vuođđooahpahuslihttu TPO rs doaimmajođiheaddji. Dáidaga vuođđooahpahuslihttu lea Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria mielbargi, ja serven doaimmaide álggahettiinan mu dáláš barggus čakčat 2018. Dáidaga vuođđooahpahusa ovddasteaddjin mu oainnut vuođđuduvvet oahppaplánaid mearrediđolaš ja ulbmillaš, earenoamážit mánáide- ja nuoraide oaivvilduvvon dáiddabuđaldeapmái ja -oahpahussii. Seammás mihtilmas lea gulahallat dáidda- ja kulturbajásgeassima eará doibmiiguin, ja suokkardallat viidábut suorggi áigeguovdilis ja boahttevaš jearaldagaid.
Observatorias buoremus lea dan ráhkadan áidnalunddot searvvuš, mii dárko dáiddabajásgeassima iešguđet perspektiivvain. Ovttas ovddastit suorggi iešguđet doaibmasurggiid hui viidát. Dutkamuša ja praktihka bokte čohkiidan dieđu ja máhtu ovttastahttimis šaddá ollisvuohta, mas min gievravuohta lea viggamuš juksat oktasaš mihttomeriid máŋgga iešguđet guovllus.
Govva: Nea Leo
Milla Malmberg
Mun lean Milla Malmberg ja barggan Suoma dánsunoahppolágádusas, STOPP rs -lihtu doaimmajođiheaddjin. Observatevrras lean Dáidaga vuođđooahpahuslihtu nubbi ovddasteaddji. Lean lohkan dánsundutkamuša magisttarin Tampsere universitehtas, muhto dan lassin lean studeren dánssa, bajásgeassima ja iešguđetlágan skuvlejumiid hui máŋggabealagit. Lean oainnat dánsunoahpaheaddji ja rektor, ja lean bargan sihke dáidaga vuođđooahpahusa ja friija čuvgehusbarggu suorggis.
Alladásat ja juvssahahtti dáiddabajásgeassin leat munnje alccesan mávssolaš áššit, maid ovdii lean bargan hui máŋggalágan rollain. Juohke rollas lean beroštuvvan juohke indiviidda persovnnalaš dáiddagaskavuođa ja -áddejumi ovdánumis ja dán ovdánanproseassa doarjumis. Doaimmajođiheaddji barggu olis barggange ain dánsunoahpaheaddjin iešguđet ahkásaš ohppiiguin. Barggu olis láven astoáiggisttan buđaldit teáhteriin, musihkain ja girjjálašvuođain ja liikon ollu johtit museain. Dehálaš dáiddabajásgeassinrolla lea maiddái doaibmat dánsun-, musihkka- ja govvadáiddaskuvllalaččaid eadnin.
Dáidda lea munnje vuosttažettiin vásáhus. Alladásat dáiddabajásgeassin lea dehálaš vuohki oidnojuvvot ja gullojuvvot, ja vuohki oahppat lađastallat máilmmi, gávdnat mearkkašumiid ja doaibmat vuorrováikkuhusas birrasiinnis. Lea fiinna ášši, ahte beasan oassálastit dáidda- ja kulturbajásgeassima observatevrra máŋggafágalaš bargui ja dan bokte beasan leat mielde dahkamin vejolažžan ja ovdánahttimin ain nannoset dáidda- ja kulturbajásgeassima gietti.
Govva: Marko Kulmala
Jaana Nuottanen
Lean Jaana Nuorttanen, Álbmotoahpahagaid lihtu doaimmajođiheaddji ja rávesolbmuidskuvlejumi, eallinagi oahppama ja máhtu ovddideami ámmátolmmoš, guhte lea bargan guhká. Mu bovdejedje mielde observatoriai loahppajagi 2018.
Vásihan, ahte ovddastan iešráđálaš fámuiduvvama, mii ollašuhttojuvvo iešguđet báikkiin Suomas ja mii ii vikka dutkosii, ja friddja čuvgehusbarggu dáiddabajásgeassima, mii ovddida buresbirgejumi ollislaš lassáneami. Máŋggain álbmotoahpahagain lágidit maiddái dáidaga vuođđooahpahusa. Buoremus observatoria doaimmain lea dat, ahte dutkamuš, dieđa, praktihka doaimmat ja praktihkat ja skuvlen- ja doaibmanpolitihka váikkuheapmi gavjehuvvojit ruossut: lea buotahkásaččaid oktasaš mihttomearri ovddidit dáiddabajásgeassima, masa juohkehaš oassálasti buktá iežas sierramáhtu. Iešguđetlágan vuolggasajiin ja geahččanguovlluin šaddá rikkes vuorrováikkuhusas juoga áibbas ođas.
Govva: Álbmotoahpahagaid lihttu/Lauramaija Hurme.