ON lea váruhan koronavirusepidemiija čuovvumuššan globála mielladearvvašvuođaroasus. Suomas mielladearvvašvuođačuolmmat leat lassánan juo ovdal epidemiija, čálii váldodoaimmaheaddji Anu Ubaud (Helsingin Sanomat -aviissa kolumna 24.5.).
Mielladearvvašvuođa čuolmmat álget dávjá vuostegieđageavadiin - olmmoš vásiha, ahte ii birge. Birgemis lea dábálaččat sáhka resilienssas dahjege olbmo návccain áhtat vuostegieđageavadiin, vuogáiduvvat rievdadusaide ja joatkit eallima.
Máná ovdáneami dárkon dutki Edith Grotberg mielde dorvvolašvuođadovdu, maid buorit olmmošgaskavuođat fállet, duddjo vuođu resilienssa čálgamii. Mánáin resiliensa sáhttá ovddidit doarjumiin máná ja váhnema gaskasaš árra vuorrováikkuhusa.
Ovdamearkka dihte Tamperes lea fállun rávvehaga bokte áhčči-vávvásirkus. Searvadeaddji sirkusdoaimmaiguin nannejit váhnema ja máná gaskasaš luohttámušgaskavuođa ovdáneami.
Resilienssa sáhttá nannet oassálastimiin dáidagiidda. Máŋggaid čoavddusmolssaeavttuid iskkadeapmi, mii lea dáiddalaš doaibmamis guovddáš, sáhttá veahkehit indiviidda jurddašit njuovžilit iežas dili ja dákko bokte gávdnat čuolmmaidasas molssaevttolaš čovdosiid.
Dáidagis ođđa áššiid duddjomii laktása maid eahpesihkkarvuohta. Das lahkonit sáhkkájit man nu dakkára, man eai vel dovdda dahje máhte. Dađi lági mielde dáiddalaš doaibman sáhttá nannet roahkkatvuođa ja gierdavašvuođa ja maiddái gierdat eahpesihkkarvuođa ja eahpelihkostuvvama.
Hohpolaš eallima gaikkodettiin sierra guovlluide dáidda fállá vejolašvuođa ráfáiduvvat, čiekŋut, čohkket jurdagiid ja suokkardallat eallima jearaldagaid dáidaga olis ja dan vugiiguin. Filosofat Alain de Botton ja John Armstrong čállibage girjjisteaskka Art as Therapy, ahte dáidda veahkeha dásset min eallima. Automáhtalaččat dáidda ii goittotge lasit resilienssa, muhto baicca dasa dárbbašuvvo persovnnalaš dáiddagaskavuohta. Dan šaddan vuolgá dáidaga gávnnadeamis ja das, ahte oassálastá aktiivvalaččat dáidagii.
Alladásat pedagogalaš vuorrováikkuhus dárbbašuvvo, vai positiivvalaš dáiddagaskavuohta beasašii álgui ja ovdánivččii.
Skuvllaid dáiddabajásgeassimis ja dáidaga vuođđooahpahusas lea dás guovddáš bargu. Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria lea easkka ládje čalmmustahttán maiddái skuvllaid áiggeádjediimmu, man bokte vigget juksat earenoamážit daid mánáid ja nuoraid, geain eai leat áiggeájit astoáiggis ja geaid olgguštuvvama riska lea stuoris.
Rávesolbmuid ja eallilan olbmuid vejolašvuođaid oassálastit dáidagiidda návccalašvuođas dahje eallindilis fuolakeahttá galggašii maiddái doarjut, gávnnahit dutkit Dáiddauniversitehta koordineren ArtsEqual-dutkanfitnus.
Searvadeaddji dáiddadoaimma integreren buorebut go dál buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami bálvalusaide, lea vuohki nannet olbmuid resilienssa ja almmolaččabut kulturburesbirgejumi.
Kulturburesbirgejumi geahččanguovlu galggašii vuhtiiváldojuvvot nannoseappot maiddái álbmot- ja bargoveagaoahpahagaid rávesolbmuide oaivvilduvvon dáiddabajásgeassimis.
Kai Lehikoinen
dutkanguovddáža jođiheaddji, Cerada, Dáiddauniversitehta
Čálus lea almmustahttojuvvon álgoálggus Helsingin Sanomat -aviissas 1.6.2020.
