Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatoria oassálasttii dieđa- ja kulturministtar Annika Saarikko jorba beavddi ságastallamii kultursuorggi boahttevuođa oainnuin čakčamánus 2020. Dán bloggaartihkkalis muitaluvvo oanehaččat min ávžžuhusain suorggi hástalusaide.

Dáidda nanne resilienssa dahjege sidnás ceavzinnávcca, mii pandemiijaáigge dárbbašuvvo

Servodaga investeremat dáidaga- ja dáiddabajásgeassima juvssahahttivuhtii leat seammás investeremat resilienssa ja kulturburesbirgejumi nannemii. Mii jáhkkit Suoma dáidda- ja kulturbajásgeassima observatorias, ahte dáidda- ja kultursuorggi oanehis ja guhkes áigegaskka ovddidandárbbut gáibidit sihke dáidda- ja kultursuorggi doibmiid ja stáhtaválddi diđoštit gievrrabut go dál suorggi hástalusaid ja ráhkadusaid ja ollislaččat plánejuvvon doarjjadoaimmaid.

Dáidda ja kultuvra buktet doaivaga koronaáigái

Dáidagis ja kultuvrras lea koronaepidemiija dagahan spiehkastatdilis hui dehálaš bargu veahkehit olbmuid nannet ja dahkat máŋggabealageabbon persovnnalaš dáidda- ja kulturgaskavuođa ja dan bokte deaivat ja gieđahallat sihke buori eallima vuordagiid ja árvovuođu, ja maiddái epidemiija dagahan dovdduid. Dáidda ja kultuvra sáhttet viiddes perspektiivvas buvttadit maiddái doaivaga ja stáđásmahtti ceavzinvugiid eahpesihkkarvuođa sisa. Lassin min oainnu mielde dáidagiidda ja kultuvrii oassálastin sáhttá mearkkašahtti ládje doarjut olbmuid ja joavkkuid gaskasaš luohttámuša máhcaheami ja doarjut dađi lági mielde kollektiivvalaš áhtama koronaepidemiijas.

Dáidagat ja kultuvra sáhttet ovddidit sidnás ceavzinnávcca ovdáneami earret eará nannemiin kreatiiva jurddašeami, buktimiin dássedeattu eallimii, doarjumiin muittašeami, nannemiin iešdovddu, veahkehemiin gieđahallat morraša ja gávdnat jierpmálašvuođa bahásge vásáhusain. Dáidagat eai goittotge lasit resilienssa automáhtalaččat. Persovnnalaš dáiddagaskavuođa ovdáneapmi álgá das, ahte deaivá dáidaga ja oassálastá dáidagiidda aktiivvalaččat, mii eaktuda áššáigullevaš bagadallama. Buot leat oalle guhkás dan duohken, mo indiviidda persovnnalaš dáiddagaskavuohta ovddiduvvo, dahjege dan duohken, mot pedagogalaš vuorrováikkuhus ollašuvvá dáiddadoaimmas.

Doarjja ja bagadallan ámmátolbmuide pandemiija áigge

Evttohit, ahte stáhtaváldi vuoruha oanehis áigegaskkas doaibmabijuid, maiguin veahkehit dáidda-, kultur- ja dáiddabajásgeassinsuorggi ámmátolbmuid ja organisašuvnnaid ceavzit koronapandemiija váikkuhusain. Suomas lea aiddo dál olu dáidda- ja kultursuorggi máhttu ja potentiála, ámmátolbmot, geaid bargo- ja ekonomiijadilli lea koronapandemiija dihte ain geahnohut. Min oainnu mielde dán potentiála lea viissis ja boahttevuođa dárbbuid ektui riekta árvvoštallat váldit atnui mearrediđolaččat ja bistevaččat aiddo dál.

Galgá fuolahit das, ahte dáiddáriidda, geat orienterejit iežaset dáiddavuđot kriisabargamii, ja dáiddaoahpaheddjiide ja dáidda-dutkiide leat fállun sihke skuvlejupmi ja bagadallojuvvon doarjja ovdamearkka dihte joavkobarganbagadallamin. Dát eaktuda, ahte sierraresursa čuozihuvvo kriisabargui dáidda-, kultur- ja dáiddabajásgeassinorganisašuvnnaide - ii aivvefal dáiddabajásgessiid ja dáiddáriid bálkáheapmái, muhto baicca maiddái koronaroasu vástideaddji bálvalankonseapttaid ovddideapmái ollislaččat. Mii atnit dehálažžan, ahte stáhtaváldi váldá vuhtii dáiddabajásgeassiid ja dáiddáriid sierramáhtu ja potentiála buotahkásaš olbmuid dáidda- ja kulturgaskavuođa nannemis. Dat sáhttá lasihit resilienssa ja dađi lági mielde maiddái kriissas ceavzima.

Badjeskuvllaide ja logahagaide pilohttan iskkadanoahppoávnnas

Mánát ja nuorat dárbbašit vejolašvuođaid beassat osolažžan dáidagiin ja kultuvrras, vai sii máhttet oahppat atnit árvvus daid mearkkašumi iežaset eallimis ja servodagas. Min oainnu mielde dáidda- ja dáidoávdnasiid sajádaga galgá nannet almmolaščuvgejeaddji skuvlejumis. Mii evttohit stáhtaváldái pilohttafitnu, mii buktá badjeskuvllaide ja logahagaide ođđa iskkadanoahppoávdnasa. Dan mihttomearri livččii čájehit, ahte dáidda- ja kulturdieđu, empiralašvuođa ja nuoraid iežaset oainnuid sáhttá viidásit atnit ávkin eará oahppoávdnasiin, lasihit nuoraid beroštumi dáidda- ja kulturárbbi ja -fálaldaga guovdu ja dađi lági mielde maiddái ráhkadit vuođu dakkár eallinagi dáidda- ja kulturgaskavuođa šaddamii, mii nanne resilienssa ja lasiha buresbirgejumi.

Stáhtaváldi galgá sihkkarastit, ahte koronaepidemiija áigge álgán oahpahusa šaddan digitálan joatkašuvvá. Stáhtaváldi galgá fállat oahppolágádusaide ekonomalaš resurssaid áššáigullevaš rusttegiid ja prográmmaid háhkama várás, seamma go digijorggáldaga ovddideaddji oahpaheddjiid ja eará bargiid skuvlejupmái. Ná sihkkarastojuvvo oahpahusa fidnašuvvan spiehkastatdilis, ovddiduvvo dáiddabajásgeassima olámuttolašvuohta ja adnojuvvo ávkin teknologiija buktin vejolašvuođaid dáiddabajásgeassima ovddideamis.

Eambbo kulturbajásgeassinplánat ja ohcci kulturbargu

Guhkes áigegaskkas oaidnit, ahte stáhtaváldi galgá buot gárvves ja ođđa vugiiguin ovddidit dan, ahte dáidaga, kultuvrra ja dáiddabajásgeassima organisašuvnnain vuhtiiváldojuvvošedje ain nannoseappot olbmuid kultuvrralaš máŋggaláganvuohta ja siskkáldas sierraláganvuohta. Lassin stáhtaváldi galgá ovddidit kulturbajásgeassinplánaid ráhkadeami ja obalohkái daid ollašuvvama gielddain. Kulturbajásgeassinplánain ohcci kulturbarggu galgá váldit vuhtii vuohkin juksat earenoamážit daid nuoraid ja mánáid, geat leat vára vuolde olgguštuvvat. Ohcci kulturbargu mearkkaša dan, ahte kulturastoáiggebuđaldallan fállojuvvo heivehuvvon hámis mánnái dahje nurrii, guhte ii muđui máhtáše ohcalit dahje beasaše dakkára ollái (Turpeinen ja eará sullasaččat 2019). Ovddidan dihte buot suopmelaččaid ja Suomas ássi olbmuid kulturbirgejumi ollašuvvama, stáhtaváldi galgá fuolahit maiddái das, ahte Suoma buot eanangottiin lea strategiijalaš areála áššegirjin areála kulturburesbirgejupmeplána, mii lea oassi areála dearvvašvuođa ovddideami ollisvuođas.

Dáidaga ja humanisttalaš dieđu sajádat skuvllas

Stáhtaváldi gánnáha jurddašit hui várrugasat ekonomiijaorganisašuvdna OECD evttohan doaibmabijuin (Global Education Reform Movement, GERM) oassin COVID-19-virusa dagahan spiehkastatdili ceavzimis. Dáin evttohusain gáržžes ekonomalaš intreassat mearridit. Suopmelaš skuvlamálle diđolaš seailluheapmi ja ovddideapmi eaktudit dáidagiid ja humanisttalaš dieđu mearkkašahtti sajádaga oahpahusas ja vejolašvuođaid hárjehit iežas válljen dáidagiid doarjun dihte persovnnalaš bajásšaddama.

Dutkamuša potentiála galgá atnit ávkin ain buorebut

Lassin min oainnu mielde stáhtaváldi gánnáha buorebut go dál, váldit vuhtii dáidaga dutkamuša, dáiddalaš dutkamuša, dáiddabajásgeassima dutkamuša ja kulturdutkamuša potentiála,go

ohccojuvvojit máŋggadieđalaš čovdosat servodatlaš hástalusaide ja vejolašvuođaide. Lassin stáhtaváldi galggašii čielgasit ovddidit dáidda-, kultur- ja dáiddabajásgeassinsuorggi gietti ja dutkamuša gaskasaš ovttasbarggu nu, ahte suorggi dehálaš barggus ožžot čohkkejuvvot dutkamuššii vuođđuduvvi mávssolaš našuvnnalaš dieđut.

Dáiddasuorggi organisašuvnnat geabbileabbon ja dásseárvosaččabun

Dáidda- ja kultur- ja dáiddabajásgeassinsuorggi organisašuvnnat galget iežaset doaimmain gárgehit sin resilienssa ja geabbilvuođa doaibmat sihke gaskanas ovttasbarggus ja ovttasbarggus eará doaibmasurggiiguin ja gárgehit ođđa bálvalankonseapttaid ja juohkinkanálaid. Kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama ja kulturburesbirgejumi nanosmuvvama dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte dáidda- ja kultursuorggi organisašuvnnat diđoštit buorebut go ovdal sierraárvosašvuođa mekanismmaid, mat dihttojit suorggi doaimmain ja bálvalusain ja čatnasit burgit daid.

Oainnu almmuheami ja dan ákkastallamiid sáhttá oažžut ollislažžan šleađgapoasttain. Sáhtát sáddet bivdaga lassedieđuin čujuhussii observatorio@uniarts.fi.