IMAGE: Studies on the Ecology of Drama 1 (2014), Eija-Liisa Ahtila. Photo: Malla Hukkanen

KuvAn tutkimuspäivillä 2016 liikuttiin tutun maailmamme katvealueilla neljän itsenäisen temaattisen osion puitteissa.

Taiteellisesta tutkimuksesta puhuttaessa taide, luovuus ja hyöty liitetään usein hyvin suorasukaisesti toisiinsa. Ajatellaan, että luovan toiminnan perimmäisenä tavoitteena on jonkinlainen tuote – teos.Tältä pohjalta taide ja tutkimus nivotaan hanakasti osaksi markkinataloutta ja luovan talouden hyötyajattelua. Tällöin jää huomaamatta se, että niin taiteelle kuin tutkimuksellekaan ei tarkkaan ottaen ole mitään ennalta määrittyviä perusteita. Niiden arvo piilee nimenomaan siinä, että ne syventävät näkymiä näennäisten perustojen ja perusteiden tuolle puolen, asioihin jotka ovat vasta tulollaan.

Tutkimuksellinen taide luo edellytyksiä rikkaalle tulevaisuudelle. Kyse ei kuitenkaan ole suhteellisesta rikkaudesta, jonka muodostumisen edellytyksenä olisi köyhyys jossain toisaalla. Taidetutkimus löytää runsauden aineksia maailmamme katvealueilta, joita on tutuimpienkin asioiden piirissä.

Hyötyajattelun logiikasta poiketen nämä luovuuden resurssit eivät rinnastu vielä valjastamattomiin luonnonvaroihin tai markkina-alueisiin. Taiteilija-tutkija ei muokkaa materiaaleja ja aiheita hyötykäyttöön vaan yhdistelee niitä tavoilla, jotka tuottavat uusia kokemuksia, mielikuvia, toimintamalleja ja oivalluksia, usein varsin ennakoimattomilla tavoilla.