Oppimaan oppiminen

Oma asenne oppimiseen on tärkeää, oma halu oppia ja kehittyä.

Opintojen aikana on hyvä ajoittain pysähtyä miettimään omia oppimisen tapojaan: millä tavoin juuri  minä  opin  ja  omaksun  asioita. On monia tapoja oppia. Ole utelias etsiessäsi ja kokeillessasi uusiakin oppimisen tapoja.

Oppimaan oppiminen on jatkuva prosessi. Ymmärrys opintojesi kokonaisuudesta ja siitä, mitä olet oppimassa, rakentuu vähitellen. Voit ajatella, että olet lähdössä ’opiskelumatkalle’. Jokaisen opiskelijan matka on erilainen.

Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä mutta epäonnistumisiakaan ei tarvitse pelätä. On hyvä oppia hyväksymään keskeneräisyyden tunne ja sietämään epävarmuutta - ne ovat usein hyvin luovia tiloja. Sibelius-Akatemiaan tullessasi osaat ja tiedät jo paljon. Aiemmin opitun päälle on hienoa kehittää uutta. Aina päämäärään ei mennä suoraan. Sinulla on vapaus valita. Mutkikkaat polut voivat myös olla tietoinen valinta!

Omat tavoitteet - oma oivaltaminen - oma ilo

Harjoittele omien tavoitteiden asettamista. Mitä tarkemmin mietit ja määrität tavoitteesi sitä sujuvampaa on niiden toteuttaminen. Pitkän aikavälin tavoitteet kannattaa pilkkoa lyhyemmiksi.

Osatavoitteiden toteutuminen on palkitsevaa ja kun huomaat edistyväsi askel askeleelta, jaksat paremmin eteenpäin.

Huolehdi myös, että tavoitteesi on sopivan haasteellinen ja kuitenkin realistinen - siis mahdollista toteuttaa, kun työskentelet hyvin ja ponnistelet. Liian vaatimaton tavoite tylsistyttää ja liian haastava ja epärealistinen tavoite helposti halvaannuttaa toiminnan.

Unen merkitys oppimisessa

Uni on ratkaisevan tärkeää kaikelle oppimiselle. Yön aikana aivot työstävät päivän aikana oppimaasi, jäsentelevät sitä ja siirtävät pitkäkestoiseen muistiin. On mielenkiintoista ja jännittävää ajatella, että jopa puolet oppimisesta tapahtuu yöllä nukkuessasi!

Tunteet oppimisessa

Tunteet, sekä positiiviset että negatiiviset, vaikuttavat kaikkeen oppimiseesi. Tiedetään, että negatiivisuus kaventaa ajattelu- ja toimintamalleja, kun taas positiiviset tunteet laajentavat havaintokenttää, lisäävät luovuutta sekä auttavat löytämään ja kehittämään uusia taitoja, uutta tietoa ja uudenlaista tapaa olla.

Siis havainnoi ja kuulostele tunteitasi - mitä haluat ja mitä et.

Innostuneella ja avoimella mielellä on inspiroivaa työskennellä, tuntuu että työ sujuu vaivattomasti. Kiireinen ja yliväsynyt fiilis muuttaa opiskelun raskaaksi ja vaikeuttaa keskittymistä.

Usko omiin mahdollisuuksiin oppia, edistyä ja ratkaista eteen tulevia ongelmia rakentaa myönteistä minäkuvaasi. Jatkuva itsen ja oman osaamisen epäily uuvuttaa ja heikentää itsetuntoasi.

Rakentava ja realistinen itsekritiikki on hyödyllinen väline oppimiseen. Liian ankara itsekritiikki ja kohtuuttoman suuret vaatimukset itseä kohtaan hankaloittavat ja jopa estävät oppimista.

Oppiminen ei ole aina helppoa. Sopiva stressitaso antaa energiaa ja auttaa kun ponnistelet vaikeiden oppimisen haasteiden kanssa. Jos stressi on liiallista ja se muuttuu jatkuvaksi, aivot kuormittuvat todella paljon. Liiallinen stressi lisää muitakin negatiivisia tunteita kuten pelkoa ja ahdistusta. On tärkeää, että löydät itsellesi sopivia tapoja rentoutua. Aivot, mieli ja keho tykkäävät!

Voimme itse valita mihin kiinnitämme ajatuksemme. Jos haluat vapautua haitallisista ja rajoittavista uskomuksistasi ja työstää asenteitasi oppimiseen, sinun ei tarvitse tehdä sitä yksin. Voit halutessasi ottaa yhteyttä esimerkiksi opintopsykologiin.

Oman oppimisen tarkastelu ja oppimispäiväkirja

Sinun kannattaa käydä läpi omia oppimiskokemuksiasi. Minkälaisia havaintoja teet?

Havainnoi ja kuulostele itseäsi. Käytä kaikkia aistejasi, kun opiskelet uusia asioita.

Voit jakaa kokemuksiasi ja ajatuksiasi muiden opiskelijoiden kanssa. Tai voit pohtia itseksesi ja kirjoittaa.

Yksi hyvä tapa, jolla voit seurata omaa oppimistasi, on pitää oppimispäiväkirjaa. Voit nimittää sitä myös vaikka harjoittelupäiväkirjaksi tai työpäiväkirjaksi. Muodon, jolla kirjoitat, voit valita itse - voit kirjoittaa asioista vapaasti assosioiden tai käyttää valmista runkoa.

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen perustuu ajatusten jäsentämiseen ja muokkaamiseen kirjoittamalla. Kirjoittaa voi päivittäin tai viikoittain. Voit kirjoittaa kaikesta tai kirjoittaa rajatummin, vaikkapa valmistautuessasi ohjelmasuoritukseen tai tenttiin. Tavallisessa keskustelussa oman ajattelun ristiriitaisuudet ja puutteet eivät välttämättä tule esille. Aukkokohdat sekä tiedoissa että argumenteissa huomataan parhaiten vasta kirjoittaessa.

Tärkeää on, ettei kynnys kirjoittaa kasva liian korkeaksi, vaan pikemminkin siitä tulisi mukava tapa. Jotta saisit päiväkirjasta hyötyä, on tietynlainen “tutkiva” ote tarpeen. Sen lisäksi siis, että kirjoitat asioita ylös, on hyvä, että pohdit niiden merkitystä itsellesi. Voit pohtia, mikä tuntuu vaikealta ja mikä helpolta sekä sitä, miksi näin on. Voit kirjoittaa, mitä ymmärrät ja mitä et. Voit kirjoittaa ylös havaintojasi ja kokemuksiasi, ilon lähteitä ja harmin aiheita. Voit kirjoittaa reaktioistasi, tunteistasi, tavoitteistasi, peloistasi ja toiveistasi. Voit kirjoittaa kysymyksiä, joita mielessäsi on herännyt.

Näin voit ikään kuin itse peilata itseäsi ja oppia itsestäsi. Kirjoittaminen siis kehittää itsetuntemustasi ja itsearviointitaitojasi

Päiväkirjaa voi pitää vuodesta toiseen. Kun myöhemmin palaat vanhoihin ajatuksiisi, voit huomata jotain, mitä et ehkä huomaisi ilman konkreettista muistiinpanoa. Että osaatkin nyt jotain, mistä pari vuotta sitten vain haaveilit. Tai että yhä edelleen hakkaat päätäsi seinään samassa asiassa kuin pari vuotta sitten. Silloin voit tutkia, onko kirjoituksistasi kenties luettavissa joku epätarkoituksenmukainen toimintatapa ja olisiko mahdollista löytää uusi tapa lähestyä kinkkistä asiaa.

Oppimista voi oppia

Oppiminen ei siis ole itsestään selvä taito, vaan tekniikkalaji, jota voi oppia ja harjaannuttaa tietoisesti. Mitä paremmin tiedät omat tapasi ja tyylisi oppia ja mitä aktiivisemmin harjoitat oppimisen taitoja, sitä parempiin oppimistuloksiin pääset.

Oppimaan oppimista on, kun mietit:

1. Miksi opiskelet?

• Millainen motivaatio sinulla on?
• Mikä sinua kiinnostaa?
• Miksi opiskelet nyt?

2. Miten opit parhaiten? Miten pystyt keskittymään parhaiten?

3. Pyritkö ymmärtämään asian? Millä tavoin? Yhdisteletkö tietoisesti uusia asioita olemassa olevaan tietämykseesi? Vai opetteletko ulkoa pieniä osia ilman laajempaa ymmärrystä? Millainen on oppimisstrategiasi?

4. Onko toimintasi soveltuvaa juuri opiskeltavaan asiaan nähden?

5. Työskenteletkö tehokkaasti? Saavutatko oppimista? Miten voit muuttaa työskentelytapojasi?

Usein ajatellaan, että kyllähän jokainen lukea osaa. Harvoin pysähtyy miettimään, että lukutapoja on useita ja että kertaamisella on uskomattoman suuri vaikutus.

“Oppimisessa on kysymys asenteesta eikä kyvykkyydestä” (tri Georgi Lozanov)