Lasten ensimmäiset työpajat

 

 

Harjoitteet ja työpajojen kaaret suunniteltiin aina yhdessä ohjaajien kesken. Kaikki, jotka työskentelivät, olivat koko ajan tietoisia siitä, missä mentiin ja mitä työpajoissa tehtiin. Jokainen opiskelijaohjaaja sai omat vastuuoppilaansa (2–3 henkilöä), joista he vastasivat ja joiden prosessia tukivat.

Kannustava ilmapiiri

Uusi ryhmä jännittää sekä lapsia, että aikuisia. Ohjaaja voi nopeuttaa ryhmäytymistä ja auttaa lasta ymmärtämään, että jännitys on ihan ok ja että myös ohjaajia jännittää. Ensimmäisestä tapaamisesta lähtien pidetään huolta siitä, että kaikki lapset huomioidaan ja pidetään mukana toiminnassa.

Ohjaajien tärkein tehtävä ensimmäisillä tapaamisilla on luoda lapsille turvallinen ja kunnioittava ilmapiiri, jotta heidän on helppo osallistua kaikkeen, mitä työpajoissa tehdään. Kun tehdään jotain, mitä ei aiemmin olla tehty, noloja ja hassuja tilanteita tulee väistämättä eteen. Olennaista on, miten aikuiset ja muut ryhmäläiset suhtautuvat kaikkeen työpajoissa tapahtuvaan. Kaikki ovat tervetulleita omana itsenään.

Monet ryhmän toimintaa ohjaavista “pelisäännöistä” sekä “hyveistä”, joita ryhmän halutaan omaksuvan (toisen aito kuunteleminen, toisen ideoiden arvottamaton hyväksyminen), voidaan sanallistaa harjoitteiden avulla ja niitä harjoitellaan yhdessä. Näin “pelisäännöistä” muodostuu normaali tapa toimia ryhmässä ja lasten on helppo rohkaistua kertomaan ideoistaan ja ajatuksistaan.

Kannustava ilmapiiri vahvistaa jokaisen itsetuntoa ja itsetuntemusta.

1. päivä: Tullaan tutuiksi ja ryhmäydytään

1. päivä 16.1.2017

Aluksi tullaan tutuiksi nimillä ja ryhmäydytään

 

Nimileikki: Clap, clap, tauko

Nimet yhdistyvät ääneen ja liikkeeseen. Avataan luovaa ajattelua verbaalisella ja fyysisellä tasolla. Mukaan otetaan myös musiikillisia elementtejä eli rytmii.

Piirissä otetaan yhteinen rytmi: clap, clap (reisiin), tau-ko (kädet aukeavat sivuille).

Selitetään, että tauon kohdalle tulee oma nimi. Edetään ringissä niin, että kukin esittelee oman nimensä ja muut toistavat.

Clap, clap, (Tuuli sanoo): ‘’Tuuli’’.

Clap clap, (kaikki toistavat): ‘’Tuuli’’.

Clap, clap (seuraava ringissä sanoo oman nimensä). Jne.

 

Variaatio 1: Lisätään tunnetila.

Variaatio 2: Lisätään liike.

Variaatio 3: Käydään kierros vain äänellä ja liikkeellä.

 

Antti antilooppi

Opitaan nimiä hauskalla tavalla.

Käydään nimikierros piirissä. Lisätään omaan nimeen jokin samalla alkukirjaimella alkava eläin tai hahmo. Esimerkiksi ‘’Antti antilooppi’’ , lisätän jokin liike ja äänenpaino. Muut toistavat.

 

Kutsu nimeltä -rinkileikki

Opitaan nimiä ja mokataan turvassa. Jokainen leikissä tapahtuva moka huomioidaan iloisilla aplodeilla. Mokaaja ottaa ylpeänä aplodit vastaan. Improssa moka on lahja, ja siksi lahjakkaille mokaajille kannattaa antaa aplodit aina kun mahdollista.

Käydään piiriin. Ensimmäinen ottaa katsekontaktin, osoittaa kädellä jotakuta ja lausuu tämän nimen. Vuoro siirtyy tälle henkilölle, ja hän siirtää vuoron taas eteenpäin kutsumalla jonkun nimeltä. Lisätään vauhtia, jotta tulee mokia. Kun tulee moka, mokaaja kumartaa syvään ja muut antavat aplodit. Hän saa jatkaa uudelleen.

Variaatio: Perustetaan kaksi piiriä, joissa nimileikkiä käydään. Aina kun mokaa, vaihtaa piiristä toiseen.

 

Planeetta, Aurinko, Kuu (variaatio leikistä Vihollinen ja suojelija)

Leikissä saadaan energiat ylös ja otetaan koko käytettävissä oleva tila haltuun.

Ollaan ensin piirissä, jotta kaikki näkevät toisensa. Ohjaaja antaa jokaisen valita hiljaa mielessään ryhmästä itselleen Auringon (suojelija) sekä Kuun (vihollinen). Kun ohjaaja antaa luvan, kaikki alkavat liikkua planeettana niin, että Aurinko pysyy koko ajan planeetan ja kuun välissä. Vaihdetaan osia niin, että omasta Auringosta tulee Kuu, ja äskeisestä Kuusta Aurinko.

 

Kisu tahtoo kodin

Leikissä harjoitellaan katsekontaktia, vastuunottoa sekä riskinottoa turvallisessa ilmapiirissä.

Asetutaan piiriin. Valitaan vapaaehtoinen kissa, jonka tehtävänä on kiertää piirin keskellä ja koettaa päästä piiriin. Kissa aloittaa, hän tulee jonkun kohdalle ja sanoo: ‘’Kisu tahtoo kodin.’’ Keskustelupari vastaa nyökäten samalla vasemmalle tai oikealle: ‘’Kysy naapurista.’’ Kisu jatkaa kyselyä osoitettuun suuntaan.

Tällä välin muut piirissä olijat etsivät toisiltaan koko ajan katsekontaktia. Kun katsekontakti syntyy kahden henkilön välille, he nyökkäävät sopimukseksi ja lähtevät vaihtamaan paikkaa. Kotia etsivä, kiertävä kisu koettaa päästä tällöin vapautuneeseen tilaan piirissä, jolloin paikkaa vaille jääneestä tulee uusi kisu (kuin yksi tuoli liian vähän -leikissä).

Huomioitavaa: Kannustetaan piirissä olevia ottamaan riskejä, niin pelistä tulee hauska! Varotaan liukastumista. Viereisen henkilön kanssa ei voi vaihtaa paikkaa. Jos on ‘’sopinut’’ toisen kanssa paikan vaihdosta katsekontaktilla, on lähdettävä ylittämään piiriä, vaikka olisi riski joutua keskelle.

KUVA: Aina on päässyt ringin keskelle kisuksi

 

1–2–3

Lämmittelyleikki, joka sopii myös mokaamisen harjoitteluun. Mokaamisesta tulee hauska hetki, jossa ei ole väliä kumpi mokaa. Makaamisen pelko laskee ja harjoite innostaa yrittämään yhä uudelleen mokaamisesta huolimatta. Ollaan aidon oppimisen äärellä.

Nelivaiheinen tehtävä:

1. Lasketaan parin kanssa jatkuvana luuppina 1–2–3–1–2–3–1–2–3 niin, että kumpikin vuorollaan sanoo numeron.

2. Ykkönen muuttuu taputukseksi.

3. Kakkonen muuttuu sormien napsautukseksi.

4. Kolmonen on jalan polkaisu maahan.

                                           

Variaatio 1: Keksikää itse kolmosen korvaava liike.

Variaatio 2: Keksikää itse omat korvaavat liikkeet kaikkiin numeroihin. Ryhmän kesken voidaan käydä kierros ja esitellä, mitä keksittiin.

 

‘’Joo ja’’ -pariharjoitus

Pareittain tai ympyrässä harjoitellaan toisen idean hyväksyntää arvottamatta.

Tavoitteena on saada kaikille kokemus hyväksyvän dialogin luovuuttaa ruokkivasta vaikutuksesta. Hyväksyvä dialogi tuo energiaa, turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa identiteettiä. Vain turvallisessa ilmapiirissä lapsi uskaltaa ilmaista itseään.

"Mennään kävelylle."

"Joo, mennään vaan ja käydään samalla katsomassa joko on sieniä."

"Joo, ihana idea ja mehän voisimme ottaa eväät mukaan ja viettää koko päivän metsässä."

"Joo ja valokuvataan kaikkea, mitä siellä nähdään."

"Joo ja perustetaan sienestäjän metsäblogi."

"Joo ja …."

 

Tyrmäys

Tavoitteena on saada kokemus tyrmäävän dialogin negatiivisesta vaikutuksesta ideoiden syntymiseen ja yhdessä toimimiseen. Kannustetaan hyväksymään jokainen osallistuja omana itsenään ja kunnioittamaan erilaisuutta. Luodaan näin kaikille turvallinen ilmapiiri toimia tässä ryhmässä.

Sama tarinan alku kuin edellisessä harjoituksessa. Nyt tarina tyrmätään.

"Mennään kävelylle."

"Ei viitsisi, kun siellä sataa."

"Niin totta, no jos katsotaan vaikka joku leffa?"

"Mä oon istunut koko päivän näytön edessä, ois kyllä kiva jotenkin liikkua."

"No mennään uimaan."

"En mä osaa uida."

Kysytään huomioita lapsilta. Miltä tuntui tulla tyrmätyksi ja miltä tuntui tyrmätä?

Keskustellaan, miltä ylipäänsä tuntuu tulla tyrmätyksi ja miten monella tavalla sitä voi ihan vahingossakin tapahtua. Luodaan pelisääntö, jossa sovitaan, että kun työskennellään yhdessä ei tyrmätä toisten ideoita.

 

Kysymysten valmistelua soitinesittelijälle, joka saapuu iltapäivällä

Valmistelimme listan erilaisia ääniä, joita haluaisimme kuulla soitettavan.

Esimerkkejä:

- kimallusta
- iloista ääntä
- lintujen laulua

 

- tauko -

 

Kansanmusiikkipuhaltimien esittely: Kirsi Ojala

Projektin aikana saimme yksitellen kunkin konserttikokoonpanomme, Kuule-ensemblen, soittajista esittelemään omaa soitintaan ja sen mahdollisuuksia. Ensimmäiseksi vieraaksemme saapui Kirsi Ojala. Hänellä oli mukanaan toista kymmentä kansanmusiikkipuhallinta.

 

- tauko -

 

Liikutaan tilassa - kvaliteetit

Harjoituksen tarkoitus on tutustuttaa erilaisiin liikkumistapoihin, joita voi sitten käyttää myös säveltämisessä eri kvaliteetteja tutkittaessa. Myös toisen idean hyväksyntä ja laajentaminen tulee taas käyttöön toimintatapana..

Ollaan ringissä, kunnes ohjaaja ilmoittaa: ‘’Liikutaan hiipien’’, ja lähdetään liikkumaan vapaasti tilassa hiipien. Ohjaaja valitsee uuden kvaliteetin, ja ilmoittaa: ‘’Liikutaan hitaasti, nopeasti, raskaasti, kevyesti, kissamaisesti’’ jne. Voidaan antaa myös ryhmäläisille vapaus ilmoittaa, miten liikutaan. Pidetään huolta, että ehditään kokeilla meneillään olevaa kvaliteettia jonkin aikaa ennen seuraavaa ohjetta.

 

Nyt välähti! – Ollaan joo, ollaan -harjoituksen variaatio

Harjoituksen tarkoitus energisoida ja vahvistaa joo ja -ajattelua. Vahva energinen hyväksyntä vahvistaa jokaisen luottamusta omiin ideoihinsa.

Ohjaaja kajauttaa: ‘’Nyt välähti! Pompitaan!’’

Muut vastaavat: ”Joo, pompitaan!” Pompitaan hetken aikaa, kunnes seuraava henkilö keksii jonkin asian, mitä voidaan tehdä, ja huudahtaa: ‘’Nyt välähti! Tehdään lumipalloja!’’ Ja niin edelleen.

 

Aivoriihi ryhmissä: Mitä tulevaisuus voisi olla?

Keskustellaan ryhmissä, millaista tulevaisuudessa voisi olla. Esimerkiksi, mitä on keksitty, millaista arkielämä on, miltä elinympäristö näyttää jne. Kirjataan samalla ylös ryhmän omalle paperille sanoja tai ranskalaisia viivoja.

Huomioitava: Ohjaajan on kuunneltava, kannustettava ja tehtävä tarkentavia kysymyksiä, jotta lapset uskaltavat kertoa ja tunnistavat omia ajatuksiaan.

 

Lasten ideoita tulevaisuudesta:

- Lentäviä, itseohjautuvia autoja
- Robotit tekee työt
- Lemmikkeinä koiria ja dinoja
- Eläimet voi ohjelmoida
- Saastuttaminen loppunut / tuuli vesi ja aurinko
- Kiina on räjähtänyt
- Kaikki on keksitty
- Politiikka on parempaa- ruoka koulussa parempaa
- Makuilmabaarit, hologrammiannoksia
- Pakokaasujen sijasta vesihöyryä
- Ei kuolemaa – asutetaan planeetat
- Ajokaistat ilmassa päällekkäin
- Vähemmän eläimiä, asutus laajenee
- Voimme vaikuttaa
- Liitopuvut, voi lentää yksin
- Ihminen voi liitää käsillään
- Aivokirurgeja lisää
- Voidaan vaihtaa jäseniä (vartalosta)
- Lääketiede kehittyy
- Kaikki on vihreämpää

Kotitehtävä: Tuo jokin esine, josta lähtee ääntä. Jokin muu, kuin varsinainen soitin.

2. päivä 11.1.2017

Nimikierros alkukirjaimella

Harjoituksen tavoitteena on muistella nimiä mielikuvitusta ruokkivalla tavalla ja samalla harjoitellaan luottamista ryhmään, joka kantaa, kun ei itse muista.

Asetutaan piiriin ja käydään jokaisen nimi yksitellen läpi yhteen ääneen. Tällä kertaa ei lausutakaan koko nimeä, vaan vain jokaisen nimen alkukirjain. Voidaan mennä näin vielä toinen kierros. Seuraavaksi tehdään kierros, jossa lausutaan jokaisen nimen konsonantit (esimerkiksi Ulriikasta tulee ‘’Lrk’’). Kolmas kierros tehdään vokaaleilla (esimerkiksi Anniinasta tulee ‘’Aiia’’).

Possu, kissa, lammas

Leikissä harjoitellaan kuuloon tukeutumista ja luottamista toisiin. Leikki pakottaa ryhmät sekoittumaan ja toimimaan kaikkien kanssa.

Asetutaan piiriin. Jako kolmeen. Ohjaaja selittää, että nyt jakaudutaan kolmeen eläinryhmään: possuihin, jotka ääntelevät (kokeillaan yhdessä), kissoihin ja lampaisiin. Hajaannutaan tilaan ja suljetaan silmät. Ohjaaja antaa jokaiselle numerolle eläimen ja neuvoo ääntelemään eläimen lailla ja etsimään lajitovereita. Kun löydät lajitoverin, pysykää yhdessä (esimerkiksi käsikynkkää) ja etsikää omia lajitovereita, kunnes kaikki ovat löytäneet toisensa.

Huomioitavaa: Ääntele niin kuuluvasti, että muut kuulevat sinut. Ohjaajat pitävät huolta, ettei kukaan törmää ja että kaikki löytävät lajitoverinsa.

 

8–4–2–1 (lämppä)

Rytminen harjoitus, joka ohjaa musiikilliseen aikakäsitykseen. Harjoitteessa herätellään keskittymistä ja toisaalta totutellaan fyysisen tekemisen kautta musiikillisiin määreisiin kuin vahingossa.

Otetaan yhteinen pulssi, muut seuraavat ohjaajaa.

8 ravistusta vasemmalla kädellä
8 vasemmalla jalalla
8 oikealla jalalla
8 oikealla kädellä
4 x vasen käsi, 4 x vasen jalka, 4 x oikea jalka, 4 x oikea käsi
2 x vas. käsi, 2 x vas. jalka, 2 x oik. jalka, 2 x oik. käsi
1 x vas. käsi, 1 x vas. jalka, 1 x oik. jalka, 1 x oikea käsi, ja STOP!

Kokeillaan hieman nopeammassa tempossa toinen kierros.

 

Wish, pang, boing

Harjoitellaan kontaktin luomista. Katsekontakti, oman viestin selkeys ja toisen viestin vastaanottaminen ja eteenpäin lähettäminen. Samalla harjoitellaan turvallista mokaamista: mokia tapahtuu helposti leikissä, ja niinpä huomataan, ettei mitään pahaa tapahdu mokatessa. Päin vastoin, mokat tuovat leikkiin hauskuutta.

Seisotaan piirissä. Impulssi ‘’Wish!’’ (kädet pyyhkäisevät vasemmalle) lähtee kiertämään ringissä vasemmalle. Impulssi etenee samaan suuntaan ringissä, kunnes joku vaihtaa suuntaa kääntällä sen takaisin päin huudahtamalla ‘’Boing!’’ (kädet ylös, impulssi kimpoaa takaisin lähettäjälle). Näin suunta on vaihtunut. Impulssin voi lähettää myös toiselle puolelle rinkiä osoittamalla jotakuta ringissä (ei vieruskaveria) ja huutamalla ‘’Pang!’’.

Moka: Jos tulee moka, voidaan sopia esimerkiksi, että mokaaja kumartaa ja saa raikuvat aplodit.

Huomioitavaa: Katsekontakti on äärimmäisen tärkeää, kun välittää impulssin eteenpäin. Pidetään siis huoli, että vastaanottaja huomaa takuuvarmasti impulssin! Pidetään myös huolta, että kaikki pääsevät osallistumaan, ettei impulssi jumitu samoille henkilöille.

 

Taputus kiertää

Viestin välittäminen ja vastaanotto -harjoitus. Energisoivaa reagointia: impulssi ja sen vastaanotto.

Taputus lähtee kiertämään ringissä. Anna katsekontakti seuraavalle, kun lähetät taputuksen eteenpäin. Ota taputus vastaan myös katsekontaktilla. Taputus kiertää rinkiä, ja suunnan voi vaihtaa taputtamalla kaksi kertaa.

Variaatio: Suljetaan silmät ja laitetaan taputus kiertämään ringissä

 

Näkymätön, muuttuva lahja

Leikissä harjoitellaan omien ideoiden hyväksyntää eli luovan ajattelun ja oman luovuuden vahvistamista. Leikissä kerrataan siis toisen idean hyväksymistä ja laajentamista.

Asetutaan piiriin. Ensimmäinen antaa näkymättömän lahjan vierustoverille katsoen tätä ystävällisesti silmiin ja sanoen: ‘’Tässä on sinulle lahja, ole hyvä!’’. Lahja voi olla iso, pieni, raskas tai kevyt. Vastaanottaja ottaa lahjan vastaan vastaten: ‘’Wau! Kiitos!’’. Lahja voi muuttaa uuden omistajan käsissä muotoa ja kokoa. Näin lahjanantokierros jatkuu lahjan muuttuessa, kunnes koko kierros on käyty. Toiminto on miiminen, jossa lahja muuttuu. Lahjaa ei määritellä.

Variaatio 1: Lahjan antaja määrittelee miimisesti lahjan painon ja koon. Lahjan saaja määrittelee ääneen, mikä lahja on.

Huomioitavaa: Ohjaaja kannustaa ylihyväksymään lahjan. Se on juuri se lahja, jota olet aina toivonut. Tämä helpottaa luovuuden luukkujen aukeamista mielissämme.

 

Kotitehtäväesineiden esittely ja sävellystyöpaja

Kuunnellaan kaikkien esineiden äänet. Soitetaan näillä äänillä duettoja, kahden esineen dialogi. Jaetaan lapset ryhmiin ja tehdään pieni sävellys

- tauko -

Graafinen partituuri tulevaisuudesta

Keskustellaan, millaisia tulevaisuuden kulkuvälineet ja keksinnöt ovat. Valitaan yksi aihe, josta suunnitellaan ääniteos tai äänitarina. Piirretään kartongille kuvioiden avulla, miltä teos kuulostaa ja miten se kehittyy alusta loppuun saakka. Harjoitellaan teoksen esitystä ensin ryhmän kesken. Lopuksi esitetään muille oma äänitarina, ja yleisö saa tarkastella samalla partituurikartonkia. Keskustellaan lopuksi, mitkä äänet tunnistettiin partituurista.

Graafinen partituuri ryhmässä

Jakaannutaan 3–5 henkilön ryhmiin. Kukin ryhmä saa kartongin ja kynät tai tussit. Paperin ympärillä kukin ryhmän jäsen keksii omanlaisen äänen suulla tai keholla toteutettuna. Kukin piirtää oman äänensä kartongille, ja ryhmä matkii toistensa ääniä. Lopuksi äänet käydään ryhmä ryhmältä läpi. Ryhmäläiset esittävät muutamia ryhmänsä eri äänistä, ja muut arvaavat, mitä kuviota äänet vastaavat kartongilla.

 

Piirroskuoro

Harjoituksessa yhdistetään visuaalisuus ääneen. Samalla harjoitellaan huomaamatta oman äänen käyttöä.

Valitaan vapaaehtoinen kuoronjohtaja, joka piirtää fläppitaululle tai taululle mitä tahansa kuviota. Muut toimivat kuorona, jotka ääntelevät näkemänsä mukaan samanaikaisesti, kun johtaja piirtää.

 

Kehittely kuoronjohtamiseen

Piirtämiskuoron jälkeen on helppoa siirtyä johtamaan kuoroa käsillä. Nyt kuoronjohtaja seisoo kasvot kuoroa kohti ja piirtää ilmaan, mitä haluaa kuulla. Kuoro seuraa ja ääntelee käsien mukaan. Kuoronjohtaja voi esimerkiksi tehdä aaltoilevaa tai kulmikasta liikettä, antaa tietyille kuorolaisille ‘’sooloja’’ ja hiljentää ja voimistaa äänenvoimakkuutta.

Eläin-workshop

Tutustutaan soittimiin ilman musiikin teorian tai instrumentin teknisen hallinnan painetta. Tutustutaan yhdessä soittamiseen itse keksityllä soittomateriaalilla. Kun itse säveltää, kaikki menee aina oikein!

Arvaa, mikä eläin

Jokainen saa tai valitsee itselleen soittimen tilasta. Valitaan mielessä joko villieläin tai kotieläin. Soitetaan omalla soittimella tätä eläintä. Miltä kuulostaa, kun se liikkuu ja ääntelee? Miltä se tuntuu? Käydään läpi kierros, jossa jokainen soittaa omaa ‘’eläintään’’, ja muut yrittävät arvata, mistä eläimestä on kyse.

 

Eläinten duo

Valitaan kaksi eläintä, joilta kuullaan lyhyt improvisoitu vuoropuhelu. Keskustellaan sen jälkeen, mitä eläinten vuoropuhelussa mahtoi tapahtua. Käydään muutama duo-vuoropuhelu lisää.

Yksi vuorollaan voi tehdä “kapellimestarina” pieniä sävellyksiä käytettävissä olevalla itsetehdyllä soittomateriaalilla.

 

Eläintarina soittimilla

Harjoitellaan yhdessä tarinan kerrontaa, tutustutaan soittimiin ilman musiikillista teoriaa, harjoitellaan yhdessä soittamista, biisin rakenteen ymmärtämistä ja kaiken pohjalla on joo ja -tekniikka, jonka avulla tarinat rakentuvat. Tarinan vieminen soittimille antaa yhden tavan rakentaa teokselle rakenteen.

Tarina voidaan tehdä koko ryhmän kesken. Piirretään tarinan tärkeimmät käänteet esimerkiksi fläppitaululle. Esimerkillinen tarinan runko yksinkertaistettuna:

1. Eläimet tekevät jotakin niille arkipäiväistä.
2. Jotain yllättävää tapahtuu.
3. Mitä siitä seuraa?

Seuraavaksi päätetään yhdessä, miten kukin vaihe voidaan toteuttaa äänillä. Jos käytössä on soittimia, mitkä soittimet kuuluvat mihinkin vaiheeseen. Käydään tarina soittaen läpi.

 

Miiminen eläintarina

Jakaannutaan esimerkiksi 4 henkilön ryhmiin, joissa puolet toimivat soittajina ja toiset miimisinä eläinhahmoina. Keksitään kahden eläimen kohtaamisesta tarina, johon soittajat säveltävät musiikin. Ryhmät esittävät miimisen esityksensä muille, ja muut arvaavat, mistä eläimistä ja tarinasta voisi olla kyse.

Miiminen tarina soittimille: tehdään biisi käyttäen runkona miimistä esitystä.

Sävellyksen voi tehdä joko jokainen ryhmä omastaan, tai toisen ryhmän esityksestä.

 

Kuvasta musiikiksi

Tämän harjoituksen voi tehdä soittimilla tai itse äännellen. Jokainen valitsee valokuvan, joka vuorotellen heijastetaan seinälle. Kuvasta valitaan yksityiskohtia (esim. puu, savupiippu, ikkuna tms.), joiden pohjalta kukin keksii lyhyen toistuvan pätkän ääntä, kunnes kaikilla on oma ääni. Toistakaa ja kuulostelkaa soittoa/ääntelyä.

Vihjeitä: Tämän harjoituksen voi tehdä myös niin, että kaikki valitsevat toisistaan tietämättä kuvasta oman yksityiskohtansa. Lopuksi kaikki kertovat ja esittelevät oman yksityiskohtansa ja siitä tehdyn äänen. Voi kokeilla, miltä 2–3 erilaista harjoituksessa syntynyttä ääntä toimii yhdessä.

Teksti: Pasi Lyytikäinen

 

Kaksiäänisiä harjoitteita ryhmissä (jatkoa Kuvasta musiikiksi -harjoitukseen)

Tehtävässä harjoitellaan toisen kuuntelua ja siihen reagoimista.

Kun on soitettu yhdessä kuvaa tai näkymää rytmisoittimilla ja kunkin ääni on arvailtu, kuunnellaan, mitkä äänistä voisivat sopia yhteen. Valitaan eri tavoin soivia pareja, joita kuunnellaan yksitellen: Millainen tulos yhteissoinnista tulee? Ovatko äänet “sukua keskenään” vai syntyykö niiden välille kontrasti? Mitä voisi kuunnella tarkemmin? Mitä kvaliteetteja voisi viedä eteenpäin?

 

Soitinesittelyssä kontrabasso

Toiseksi soitinesittelyvieraaksemme saimme Kuule-ensemblemme kontrabasistin Tapion. Teimme hänelle listaa tunnelmista, joita toivoimme hänen soittavan meille kontrabassolla. Säveltäjät saivat esittää kontrabasisti Tapiolle kysymyksiä ja pyytää tätä soittamaan erilaisia ääniä. Valaanääni oli yksi suosikki.

 

3. päivä 25.1.2017

Evoluutio

Energisoiva lämppäri, jossa päästään päivän aiheeseen.

Käydään evoluution eri vaiheet läpi. Tasoja voivat olla esimerkiksi:

1. ameeba
2. torakka
3. jänis
4. gorilla
5. ihminen
6. jokin tulevaisuuden hahmo

Tasolta seuraavalle pääsee voittamalla kivi–paperi–sakset-kisassa oma lajitoveri. Jos häviää, putoaa yhden kehityksen tason alaspäin. Kun pääsee viimeiseen hahmoon, saa lentää omalle paikalle.

 

Norsu–palmu–gorilla-lämmittelyleikki

Leikin tavoitteena on rohkaista kaikkia osallistumaan ja toimimaan yhdessä. Myös mokaaminen tässä leikissä on hauskaa.

Seisotaan piirissä ja yksi menee keskelle. Keskellä oleva pelaaja pyörii ympyrää ja osoittaa sormella jotain piirissä olevaa ja sanoo joko "norsu", "palmu" tai "gorilla". Tällöin osoitettu pelaaja sekä hänen viereiset pelaajansa tekevät sanaa vastaavan liikkeen ja äänen. Alla kuvaukset liikkeistä ja äänistä, joita olemme käyttäneet:

Norsu: Keskimmäinen ottaa yhdellä kädellä nenästä kiinni ja laittaa toisen käden ensimmäisen käden reiästä läpi tehden kärsän ja samalla päästäen norsun töräytyksen. Viereiset pelaajat tekevät käsillään korvat norsulle.

Palmu: Keskimmäinen nostaa molemmat kädet ilmaan ja heiluu, viereiset nostavat vain keskimmäistä lähinnä olevan käden ilmaan. Kaikki tekevät "shooosh"-ääntä eli tuulen humina palmun lehvissä.

Gorilla: Keskimmäinen takoo rintaansa kuin gorilla ja mölisee. Viereiset nyppivät gorillasta kirppuja ja syövät ne.

Jos leikissä tulee ”moka” pääsee keskelle osoittamaan. Leikin edetessä ”mokat” voidaan ottaa käyttöön ja muokata niistä uusia määräyksiä leikkiin.

Variaatio: Mokista voi myös kehittää uuden hahmon. Mokan sattuessa keksitään, mikä hahmon nimi voisi olla, ja miten se esitetään.

 

Äänimatka

Menkää lattialle selinmakuulle ympyrään niin, että päät ovat lähellä toisiaan. Päättäkää, minne lähdette äänimatkalle. Kun paikka on valittu, sulkekaa silmänne ja aloittakaa paikan äänimaiseman improvisointi omalla äänellä. Äänimatkan voi tehdä myös ilman erityistä teemaa.

Vihjeitä: Tehkää harjoitus mahdollisimman hiljaisilla äänillä. Valitkaa harjoitukselle muoto, esimerkiksi: lähtekää runsaasta ja äänekkäästä äänimateriaalista etenemään kohti hiljaisuutta mahdollisimman portaattomasti.

 

Museossa vierailu, teemana ilmastonmuutos ja eläimet

Kansallismuseossa oli muunmuassa mammutteja. 

 

“Museonäytelmä”

Leikin tavoitteena on käydä läpi yhdessä nähtyä ja koettua ja jättää kokonaisvaltainen muistijälki vierailusta, sekä pohtia mikä minua kosketti tässä näyttelyssä.

Jakaannutaan 4 henkilön ryhmiin. Ryhmissä jokainen valitsee yhden sanan, joka kuvaa jotakin hänen kokemustaan tai muistoaan museosta. Sanoista tehdään ryhmissä esitys, johon kuuluu ääntä ja liikettä. Esitetään esitykset toisille ryhmille.

Kotitehtävä: Mitä haluaisit lähettää tulevaisuuteen tästä ajasta? (äänilahja, esinelahja, muistolahja, tunnelahja, tuoksulahja…)

4. päivä 30.1.2017

Äänimaisema silmät kiinni

Harjoitteessa tutkitaan kuuntelua ja yhdessä musisointia: harmoniat ja disharmoniat, kovat ja hiljaiset äänet.

Suljetaan silmät ja tehdään äänimaisema omalla äänellä joko vapaasta teemasta tai rajatusta aiheesta. Kuunnellaan muita, annetaan tilaa, ja inspiroidutaan toisten tuottamista äänistä.

 

Yksi liikkuu

Tutkitaan tilan käyttöä ja liikkeessä olevaa kontaktia toisiin. Harjoitellaan myös oman tilan ja vuoron ottamista ja antamista.

Kaikki seisovat paikallaan lattialla. Yksi aloittaa liikkumisen. Hän saa liikkua haluamallaan tavalla, kunnes ‘’antaa’’ liikkeen seuraavalle henkilölle, jonka vuoro on liikkua haluamalla tavallaan. Kierros etenee vapaassa järjestyksessä, kunnes kaikki on käyty läpi.

 

Kaikki liikkuu  yksi liikkuu

Ohjaaja käynnistää harjoituksen kuuluttamalla: ‘’Kaikki liikkuu!’’, jolloin kaikki lähtevät liikkumaan vapaasti tilassa, kunnes ohjaaja kuuluttaa: ‘’Yksi liikkuu!’’. Tällöin vain yksi jatkaa liikettä. Ohjaaja voi antaa liikkumisvuoron myös kahdelle, kolmelle, neljälle tai vaikka kahdeksalle kerrallaan ryhmän hahmottamiskyvyn testaamiseksi.

Huomioitavaa: Ohjaaja voikin luoda säännöt, että liikkujan on oltava aina uusi henkilö tai jaetaan tasaisesti kaikille mahdollisuus osallistua.

 

Universumi laajenee tai pienenee

Harjoituksessa harjoitellaan liikkeen kautta tilan ja ryhmän hahmottamista.

Universumi laajenee ja pienenee, ja kaikki tiivistyy tai laajenee sen kanssa. Universumin laajenemisen merkki on suhina: kun joku ryhmästä alkaa suhisemaan, muut liittyvät mukaan ja ryhmä lähtee laajenemaan tilan keskeltä reunoja kohti. Jossain vaiheessa joku alkaa ulista uuuu-vokaalia universumin pienentymisen merkiksi, jolloin kaikki alkavat liikkua tilan keskustaa kohti pakkautuen tiiviimmäksi ryhmäksi, kunnes joku jälleen muuttaa suunnan.

 

Olen puu

Leikin tavoitteena on rohkaista lapsia tarttumaan ensimmäiseen ideaan ja sanomaan sen ääneen. Leikissä myös harjoitellaan toisen idean jatkamista. Ohjaajan on pidettävä huolta, että kaikki pääsevät kokeilemaan.

Seistään piirissä, yksi menee keskelle ja sanoo: ”Olen puu” ja esittää puuta.

Piiristä kaksi ensin ehtivää keksivät kaksi assosiaatiota puusta esim.

”Olen puunlehti” (asettuu puunlehdeksi).

”Olen puun juuret” (asettuu puun juureksi).

Ensimmäisenä eli puuna ollut valitsee, kumpi jää, esim.

”Juuret jää.”

Tämän jälkeen valitaan kaksi uutta assosiaatiota juurista.

Variaatio: Samalla idealla voi rakentaa kuvia, joihin kaikki voivat osallistua. Ohjaaja sanoo: ”Tehkää laiva” ja yksi kerrallaan lapset menevät osaksi laivaa.

 

Äänimaalailua pareittain

Havainnoidaan äänen vaikutusta liikkeeseen. Millaisia tunteita erilaiset äänet aiheuttavat? Harjoitellaan myös vastuun ottamista ja luottamista.

Ensimmäinen parista ääntelee; toinen pitää silmät kiinni ja liikkuu äänen mukaisesti. Ei lähdetä liikkumaan tilassa pidemmälle. Ääntelijä pitää huolta, ettei liikkuja törmää mihinkään.

 

Taidenäyttely

Kokeillaan erilaisten äänten tuottamista yhteisen tarinan tai matkan sisällä.

Istutaan piirissä joko tuoleilla tai lattialla, jalat eteenpäin koukussa. Ohjaaja selittää, että nyt ollaan taidenäyttelyssä. Lähdetään siis ‘’kävelemään’’ museossa (jalat tepsutellen lattialla istuessa). Ohjaaja selittää, että kun joku näkee jotakin kiinnostavaa näyttelyssä, esimerkiksi merimaiseman, hän huudahtaa ‘’Katsokaa: meri!’’. Muut vastaavat: ‘’Wau, meri!’’ ja alkavat tuottaa meren ääniä hetken aikaa. Sitten lähdetään taas kulkemaan eteenpäin, kunnes joku näkee jonkin uuden asian.

 

Äänitarina

Keksitään yhdessä tarina. Jokainen toistaa edellisen sanoman lauseen ja lisää tarinaan yhden uuden lauseen. Jokaiseen lauseeseen pitää sisältyä jokin ääni-imitaatio.

Esimerkki:

  1. Nainen käveli ovelle (askellusta jaloilla).
  2. Nainen koputti oveen (koputusta).
  3. Nainen avasi oven (narinaa) jne.

Lopuksi, kun kaikki ovat lisänneet oman lauseensa tarinaan, tarina päättyy. Tämän jälkeen tarina kerrataan useasti ilman lauseita, vain pelkillä äänillä, pikkuhiljaa nopeuttaen.

Vihjeitä: Isossa ryhmässä pitkän tarinan muistaminen voi olla vaikeaa. Tällöin voi olla hyvä toistaa yhdessä ääneen lauserimpsut.

 

Seuraa musiikkia silmät kiinni

Levittäydytään lattialle tasaisesti seisomaan. Kaikki sulkevat silmänsä. Ohjaaja alkaa äännellä vaihtelevilla tavoilla, ja muut liikkuvat kuulemansa mukaan (irroittamatta tukijalkaa lattiasta törmäyksien välttämiseksi). Ääntelijän vuoroja voidaan vaihdella.

 

Mustien koskettimien melodia

Harjoitus tehdään pelkillä mustilla koskettimilla. Varioimme tällä kertaa harjoitusta niin, että sai valita mitä tahansa koskettimia pianolta!

 

  1. Mene pianon ääreen.
  2. Valitse mikä tahansa sävel mustilta koskettimilta.
  3. Valitse, onko sävel pitkä vai lyhyt.
  4. Sen jälkeen on aika valita seuraava sävel. Sinulla on tavallaan kolme vaihtoehtoa: Voit soittaa saman sävelen uudelleen tai soittaa seuraavan sävelen ylempää tai valita sävelen alempaa. Jos vaihdat säveltä, voit päättää, soitatko viereisen mustan koskettimen vai ”hyppäätkö” joidenkin koskettimien yli.
  5. Päätä jälleen, onko sävel lyhyt vai pitkä.
  6. Etene samalla tavoin. Soita välillä melodia muistin virkistämiseksi
  7. Yritä pitää soittamasi melodia mielessäsi.
  8. Tee tällä tavoin pieniä noin 6–16 sävelen melodioita.

 

Vihjeitä:

  • Voit kokeilla joka sävelen kohdalla eri vaihtoehtoja.
  • Voit äänittää tämän harjoituksen tuloksena syntyneet melodiat.
  • Voit myöhemmin lisätä vaikkapa yhden valkoisen koskettimen harjoitukseen.

 

Teksti: Pasi Lyytikäinen

Aina etsimässä melodian ensimmäistä ääntä pianolta Pasin auttaessa. (Vasemmalta) Elli, Raul, Ben, Valtteri, Pauli ja Neela seuraavat vierestä.

 

Lahja tulevaisuuteen kotitehtävän pohjalta

Kotitehtävän (Lahja tulevaisuuteen) pohjalta tehdään parin kanssa tai pienissä ryhmissä noin 1 minuutin mittainen esitys. Teoksessa saa käyttää ääntä, pysähtyneitä kuvia, liikettä jne.

 

Lasten lahjat tulevaisuuteen:

Mitä veisin tulevaisuuteen? Oman koiran, olen elänyt sen kanssa pitkään. Koira tunnistaa omistajan. Side omaan koiraan. Tulevaisuuteen kyky luoda siteitä. Menettämisen pelko. Koira on kaveri, vaikka muut kiusaa, lohduttaa, rakastaa ehdoitta

 

Kävyn, joka kertoisi vanhasta ajasta ja luonnosta. Kävyt tärkeitä, uusi siemen ja ravinto. Pystyy istuttamaan uuden metsän tulevaisuuteen. Luonto ylipäänsä ihmiskunnalle tärkeä. Merkityksen tajuaa vasta kun se on kadonnut

 

Vanhat soittimet

Kissat ja koirat

Paula-jugurtit – vaaleansininen kori taivaalla

Hyvä mieli

Juhlapyhät

Lukutaito-nutin, tunteiden,historian

Harry Potter -kirjasarja

Limusiini

Oma perhe

Vaka vanha väinämöinen

Teknologia

Jääkarhut

Terveydenhuolto

Luonto ja eläimet

Papukaijat laulaa Maamme-laulua ja täällä syödään banaania

Piirros, joka Ainalle tärkein ja paras piirustus

Viuluvihko

Isän vanha vitsikirja ja harppi

euro

Kuva, missä näkyisi muutos

Ensimmäinen pehmolelu – voitettu hiihtokilpailuista

Koira, joka tosi rakas 

Fazerin sinistä

Armas menossa lihakauppaan, jossa oli siru ja otti mukaansa kotiin ja heistä tuli kavereita.

Tulevaisuuden miettiminen jokapäiväistä puuhaa sävetäjille - millaista musiikkia olisi kiva kuulla tulevaisuudessa...

 

Työstetään pohjamateriaalia sävellyksiin

 

Sävellys viidellä sävelellä

Jokainen saa valita itselleen soittimen tilasta (esimerkiksi kellopeli, kantele). Tehtävänä on alkaa tapailla soitinta ja keksiä yksinkertainen ja lyhyt melodia, jossa on viisi ääntä. Valitaan ensin lähtösävel, ja sitten päätetään liikutaanko ylös vai alaspäin, vai jäädäänkö samalle sävelelle, kunnes kasassa on viisi ääntä. Äänille saa päättää myös pituudet. Tapaillaan omaa melodianpätkää, ja lopuksi soitetaan muille oma melodia.

 

 

Akustinen surround

Ryhmä jaetaan kahteen ryhmään, jotka keksivät toisistaan erillään äänimaiseman, jonka haluaisivat toteuttaa toiselle ryhmälle. Äänimaisema voi olla esimerkiksi meri, viidakko, avaruus. Suunnitellaan, mitä hahmoja ympäristössä liikkuu, ja millaisia ääniä siellä voisi kuulua.

 

Ensimmäinen ryhmä asettuu keskelle tilaa istumaan selät toisiaan vasten ja sulkee silmänsä. Sovitaan, ettei keskellä oleviin kosketa, eikä liian voimakkaita ääniä tule. Toinen ryhmä asettuu silmien sulkemisen jälkeen keskellä olijoiden ympärille ja aloittaa äänimaiseman ohjaajan johdolla. Äänimaisema toteutetaan, kunnes ohjaaja viittoo lopetuksen tulevan.

 

Lopuksi keskustellaan siitä, missä kuulijat kokivat olevansa, ja mitä heidän ympärillään tapahtui. Vaihdetaan osia, ja ohjaaja voi jäädä johtamaan myös seuraavan äänimaiseman.

5. päivä 1.2.2017

Sieltä, mistä minä tulen

Asetutaan rinkiin. Vapaaehtoinen jää keskelle ja aloittaa kertomalla jotakin, mitä hänen päiväänsä on kuulunut aloittaen: ‘’Sieltä mistä minä tulen … on syöty suklaata.’’ Kaikki, jotka ovat syöneet kuluvan päivän aikana suklaata, lähtevät paikoiltaan ja koettavat löytää toisen paikan. Myös keskelläolija koettaa kiiruhtaa jonkun paikalle. Keskelle viimeiseksi jäänyt esittää jonkin asian päivästään: ‘’Sieltä mistä minä tulen…’’

 

Äänikoneen rakennus

Jakaannutaan noin 4–6 henkilön ryhmiin, joissa keksitään jokin tulevaisuuden kone. Keksitään, mitä kone tekee ja millainen se on. Jokainen on yksi osa konetta, ja jokaisella on oma tapa liikkua ja äännellä. Kone voi liikkua tilassa. Esitetään koneet toisille ryhmille.

Esimerkkejä:

Läksyjentekokone

Toinen äänikone

Kolmas kone

 

Improkuoro teemalla

Leikitään improvisaatiokuoroa (ks. Piirtämiskuoro, 3. päivä) tällä kertaa niin, että johtajalla on valmis teema, jota seurataan.

 

Rytmikäs ja maalaileva ääni

Jaetaan ryhmä kahtia. Toiset ovat ‘’staattinen’’ ryhmä, joka tuottaa jatkuvia, mattomaisia ääniä. Toinen ryhmä on ‘’rytmikäs’’ ryhmä, joka tuottaa yhtäkkisiä, rytmikkäitä motiiveja.

Ryhmät tutkivat äänimahdollisuuksiaan näissä rajoissa eri puolilla tilaa muutaman minuutin ajan. Sitten ryhmät asettuvat seisomaan vastakkain kahteen riviin. Tehdään yhteinen improbiisi, joka alkaa hiljalleen. Kumpikin ryhmä pyrkii kuuntelemaan ja pysymään yhteneväisenä ryhmänä, vaikka äänet saavat kehittyä kappaleen edetessä. Ohjaaja voi tarvittaessa ilmoittaa, kun kappale aletaan viedä loppuun.

 

Musiikkia miimiseen kohtaukseen

Valitaan 2–4 vapaaehtoista, jotka saavat aiheen lyhyeen miimiseen kohtaukseen ohjaajalta. Muut toimivat äänistudiona: puolet ääntelee kehollaan, puolet poimii itselleen soittimen. Muut seuraavat keskittyneesti kohtausta ja tuottavat äänet siihen. Ei käytetä puhetta. Vaihdetaan kohtausta ja näyttelijöitä.

 

Ear Fantasy — Sointukuuntelu

Soitetaan ryhmälle kymmenen erilaista sointua. Jokainen sointu soitetaan kolme kertaa. Tärkeää on, että soinnut ovat rakenteeltaan ja rekisteriltään hyvin erilaisia keskenään. Oppilaiden tehtävänä on kirjoittaa omia mielikuvia, joita soinnut herättävät. Ne voivat olla tunteita, luonnonilmiöitä, adjektiiveja, ihan mitä tahansa. Oppilaat kirjoittavat luonnehdinnan heti, kun sointu on soitettu kolme kertaa.

Kun kaikki soinnut on soitettu, on aika jakaa yhdessä mielikuvat. Keskustelkaa eroista ja yhteneväisyyksistä: Miksi soinnut kuullaan eri tavalla? Miten yhteneväiset mielleyhtymät ovat syntyneet?

Vihjeitä: Tämän harjoituksen voi tehdä myös toisinpäin. Jokainen valitsee mielikuvan, johon liittyvää harmoniaa alkaa etsiä.

Teksti: JD

 

Sattumaharmonia

Pienryhmä (3–6 henkilöä) menee pianon ääreen. Kaikki sulkevat silmänsä ja valitsevat yhden äänen, jonka soittavat. Sen jälkeen silmät avataan ja sointu soitetaan yhtä aikaa. Kuulostellaan, millainen harmonia muodostui.

Vihjeitä: Soinnun voi soittaa jokaisen sävelen erikseen ja eri järjestyksin ja sitä voi verrata yhtä aikaa soitettuun sointuun.

Teksti: Pasi Lyytikäinen

 

Parin kanssa liikettä

Liikutaan tilassa parin kanssa niin, että toinen matkii ensimmäisen liikkeitä. Johdattaja liikkuu tarpeeksi hitaasti, jotta toinen pysyy perässä. Ohjaajan taputuksesta vuorot vaihtuvat. Taustalla voi olla musiikkia halutessa.

 

Oman teoksen ideointia pienryhmissä (Pasi Lyytikäinen)

Tämän vuotisessa Kuule minä sävellän! -projektissa oli yhteinen yleisteema: tulevaisuus, ilmastonmuutos ja toivo tai toiveet tulevaisuudelle. Sen pohjalta monet lähtivät tekemään sävellystään. Vierailu Kansallismuseon teemaan liittyvässä näyttelyssä vaikutti monen säveltäjän sävellykseen, vaikkemme sitä vaatineetkaan.

Jakaannutaan pienryhmiin (n. 3 henkilöä ja ohjaaja, jos mahdollista). Hahmotellaan esimerkiksi omalle paperille kuvia tai sanoja, jotka liittyvät siihen, mistä haluaisi tehdä teoksensa (esimerkiksi aihepiiri, henkilöhahmoja, paikkoja, tunnelmia, soittimia, tempoja jne). Yksi vaihtoehto voi olla myös kirjoittaa sanalista, joka kuvaa, millaisia ääniä omaan sävellykseen tulee (esimerkiksi sateen ropina, kimallus, töminä). Käydään läpi ainakin yksi huomio jokaisen ajatuksista.

Huomio: Luonnospaperit kannattaa säästää! Ne voivat auttaa sävellystyötä etenemään, kun on jotakin visuaalista, johon tarttua.

Mietitään myös, millainen muoto kappaleella voisi olla: onko sävellyksellä tarina, joka luo sävellykseen erilaisia osia tai toistoa? Kehittyykö sama idea toisenlaiseksi kappaleen eri vaiheissa? Jne.

Esimerkiksi tässä ryhmässä monella oli tarina tai kartta, jonka kautta kappale sai muotonsa.

Lopuksi jokainen säveltäjä menee jonkin soittimen ääreen (esimerkiksi pianolle, kellopelille tai kitaralle) suunnittelemaan omia melodioita kappaleeseensa. Ohjaaja tai ohjaajat kiertelevät auttamassa kutakin säveltäjää vuorollaan. Ohjaajan on hyvä nuotintaa saman tien melodian pätkiä, jotka säveltäjä on saanut aikaiseksi. Ohjaaja voi ajatella melodian olevan tarkoitettu, jos säveltäjä pystyy toistamaan sitä useamman kerran.

6. päivä 8.2.2017

 

Käyrätorven ja klarinetin esittely

Soitinesittelijöille suunniteltiin ryhmän kanssa etukäteen kysymyksiä. Sen lisäksi heille annettiin omien kappaleiden melodioita kokeiltavaksi eri tavoilla. Tässä kokeillaan yhden säveltäjän teemaa klarinetilla ja käyrätorvella: katso video

 

Käyrätorvi

Törähdyksiä

Moottoriefektiä

Ambulanssi

 

Klarinetti

Nopeutuvasti

Klarinetti multifonix-tekniikkaa

Soitinesittelyistä kirjoitettiin tärkeimpiä huomioita ylös sekä säveltäjille että ohjaajille.

 

Suunnitellaan piirtämällä omaa kappaletta

Jokainen saa paperin. Lähdetään vapaasti piirtämään 10 minuutin ajan omaan sävellykseen liittyviä asioita. Niitä voivat olla esimerkiksi:

- tunne, henkilö, ilmiö, maisema
- teoksen tunnelmat: kovuus, pehmeys, nopeus, rauhallisuus.

Käydään läpi kaikkien ajatukset ja piirrokset. Keskustellaan, mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia löydetään muiden ja oman työn välillä.

7. päivä 15.2.2017

 

Statue of the day

Seistään ringissä. Kukin vuorollaan esittää patsaan, joka kuvaa päivää. Vieruskaverit tuottavat äänimaiseman patsaaseen.

 

Äänipyramidi

Ääni-, liike- ja solmisaatiolämmittely. Seistään ringissä. Ohjaajaa seuraten taivutaan sormet kohti varpaita ja taputetaan sormilla varpaita kahdeksan kertaa lausuen samalla ‘’do’’ tietyltä korkeudelta.

Polvet 8 x ‘’mi’’
Olkapäät 8 x ‘’so’’
Pää 8 x ‘’do’’

Suoraan alkuun varpaisiin, tällä kertaa toistetaan jokainen sävel vain neljästi Seuraavalla kierroksella kahdesti, ja lopuksi vielä yhden kierros. Lähdetään lopusta peilikuvana alkuun (yhden kierros päästä varpaisiin, kahden, neljän ja kahdeksan kierros).

Variaatio: Käydään harjoitus kahdessa ryhmässä kaanonissa.

 

Lyömäsoitinten esittely

Pääsimme seuraamaan mitä erikoisempien lyömäsoitinten soittoa. Näimme myös, miten soittaan täytyy itse asettaa ja ripustaa soittimet niin, että nopeatkin vaihdot eri soitinten välillä onnistuvat. Puu ja metalli sekä erilaiset malletit luovat erilaisia äänenvärejä.

 

Tekstuurilämppä

1. Ota soitin.

2. Etsi melodiaa improvisoiden:

  1. Ensin rauhallista tai hidasta
  2. nopeaa
  3. hidastuvaa ja nopeutuvaa.

3. Jakautuminen pareihin. Tehkää pikku teos, jossa on

  1. alku, keskiosa ja loppu
  2. yksin ja yhdessä soittoa
  3. hidasta, nopeaa sekä hidastuvaa ja nopeutuvaa.

 

Tekstuuriharjoitus (Pasi Lyytikäinen)

Harjoitellaan kahden elementin yhdistämisellä (tässä tapauksessa harvan ja tiheän tekstuurin) moniäänisyyden hahmottamista ja tulokulmia moniääniseen säveltämiseen.

Ohjaaja kertoo lyhyesti tekstuurin ideasta: musiikissa tapahtuu välillä paljon ja toisinaan musiikki on hidasta ja asioita tapahtuu hiljalleen. Seuraavaksi jakaannutaan kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmistä kehittää tiheän äänimaiseman, jossa tapahtuu paljon ja nopeasti. Toinen ryhmä kehittää harvan äänimaiseman, jossa tapahtuu todella vähän.

Ryhmät työskentelevät hetken omissa nurkissaan. Sen jälkeen aloitetaan yhteinen improvisaatioteos. Ryhmät asettuvat kahteen riviin vastakkaisille puolille huonetta. Teos alkaa, ja vastakkaiset ryhmät kulkevat hitaasti toisiaan kohti. Annetaan teoksen jatkua vielä hetken, kun ollaan tultu toista ryhmää lähelle, kunnes ohjaaja antaa merkin viedä teos loppuun. Keskustellaan lopuksi, miltä teos kuulosti. Miltä harva ja tiheä kuulostivat yhdessä? Tapahtuiko muutoksia alun ja lopun välillä, millaisia?

Variaatio samasta harjoituksesta: Jaetaan ryhmä kahtia. Kumpikin ryhmä suunnittelee omalla puolellaan tilaa äänikoneen (yksi aloittaa äänellä ja liikkeellä, toiset tulevat yksitellen osaksi konetta, jolle voidaan lopuksi keksiä tarkoitus ja nimi). Laitetaan äänikoneet liikkeelle samaan aikaan tilassa, ja kuunnellaan, millainen teos siitä syntyy. 

8. päivä 30.2.2017: Pienryhmiin jakautuminen ja sävellystä

Olio–mökki–tulva

Asetutaan rinkiin. Keskellä on johtaja. Muut ringissä ovat asettautuneet ‘’mökeiksi’’ (kaksi ihmistä vastakkain, kädet talon katoksi), ja jokaisen mökin alla on kyykyssä yksi ‘’olio’’. Kun johtaja huutaa: ‘’Olio!’’, lähtevät kaikki oliot liikkeelle ja vaihtavat paikkoja. Johtaja koettaa päästä jonkun paikalle tyhjään taloon. Johtajan huutaessa ‘’Talo!’’ vuorostaan talot lähtevät liikkeelle. Huudettaessa ‘’Tulva!’’ lähtevät kaikki liikkeelle ja koittavat muodostua uusiksi taloiksi ja olioiksi. Viimeisenä paikkansa löytävä jää johtajaksi keskelle.

 

Ääni ja liike

Ringissä jokainen vuorollaan tuottaa äänen ja liikkeen. Muut toistavat. Kokeillaan erilaisia variaatioita:

muut toistavat hiljaa ja varoen
muut toistavat isosti ja vahvasti
toistetaan esimerkiksi rakastuneesti tai vihaisesti.

 

Liikehippataistelu

Ennen leikin alkua jokainen keksii itselleen oman liikkumistyylinsä. Johtaja aloittaa pelin, kaikki lähtevät jahtaamaan toisiaan tilassa liikkuen ja äännellen omalla ‘’tyylillään’. Kun joku saadaan kiinni, hän omaksuu kiinniottajan tyylin liikkua ja äännellä. Pelin lopussa katsotaan, mikä ‘’tyyli’’ on levinnyt kaikille.

 

Sanomalehtiruno

Ryhmä jaetaan 3 henkilön ryhmiin. Jokainen saa palasen sanomalehden sivusta. Sieltä valitaan yksi sana otsikoksi. Otsikon pohjalta keksitään lyhyt teos, joka esitetään kolmella tyylillä. Esimerkiksi yksi tyyli voi olla kuiskauskaanon, toinen ääniklusteri nopeilla toistoilla jne. Esitetään kunkin ryhmän teokset.

 

Sankaritarina

Etsitään kullekin oma sankaritarina. Muodostetaan parit. Parista ensimmäinen haastattelee toista, ja kysymyksillä ja vastauksilla muodostuu oma sankarillinen tarina. Parin kanssa muodostetaan toisen haastateltavan tarinalle yksi lause, joka kiteyttää tämän sankarillisen teon. Keksitään teon pohjalta haastateltavalle sankarinimi.

Esimerkiksi: Superkokki-Santeri sai nimensä siitä, että hän leipoi koko naapurustolle laskiaspullia.

9. päivä 11.3.2017: Sävellystä pienryhmissä

Tästä eteenpäin kerrattiin ja kehiteltiin suurimmaksi osaksi tuttuja harjoituksia sävellystyön väleissä. Vaikka pääpaino meni tästä eteenpäin omien sävellysten työstämiseen, on hyvä muistaa aloittaa ja lopettaa päivät yhdessä ja herätellä uusiakin ajatuksia lämppäharjoituksilla.

Projektin aikana huomasimme, että päiviä ja pitkiä sävellyssessioita kantoivat yhteiset hippaleikit väleissä sekä ulkoilutunnit lähipuistossa ja rannassa. Leikkipuistossa kävimme useampanakin päivänä viettämässä vajaan tunnin vapaan leikin merkeissä. Samalla ohjaajille tarjoutui aikaa keskustella, jakaa ideoita ja kysymyksiä sekä suunnitella työtä eteenpäin.

Tässä vaiheessa projektia oli hienoa, että saimme vielä yhtenä päivänä näyttelijäohjaajamme Elinan vetämään meille ryhmäyttäviä ja sävellystyötä tukevia leikkejä, joista alla olevasta ‘’Yksi kohtaus kolmella tunteella’’ tuli yksi ryhmän suosikki, jota pyydettiin leikkimään uudelleen.

 

Yksi kohtaus kolmella tunteella

Leikin tavoite oli tuoda lapsille työkaluja varioida melodioitaan esim. eri tunnetiloilla, rytmillä ja volyymilla.

Valitaan kolme vapaaehtoista näyttelijää, jotka esittävät lyhyen kohtauksen (ohjaaja valitsee yhdessä yleisön kanssa tilanteen ja hahmot). Katsojat päättävät yhdessä, millä kolmella tunnetilalla he haluavat nähdä kohtauksen. Vaihdellaan näyttelijöitä, ja parhaassa tapauksessa jokainen uskaltautuu näyttelemään.