Mitä on oppiminen?
 

Oppimista tapahtuu kaikkialla, arkisissa ja tavanomaisissa yhteyksissäkin. Oppimisen erilaisista puolista on esitetty mm. seuraava jaottelu (Tynjälä 2002):

• intuitiivinen malli: oppiminen pohjautuu havaintoihin (esim. maapallo on litteä)
• synteettinen malli: pyrkii yhdistämään opitun selityksen ja oman kokemuksen, vaikka ne olisivat ristiriidassakin
• tieteellinen maali: omaksutaan käymällä läpi samantapainen prosessi kuin tieteen historiassakin

Erilaisista kuvauksista on koottu seuraava jaottelu siitä, minkälaiseksi oppiminen ihmisten arkipuheessa ymmärretään (Marton, Dall'Alba & Beaty 1993):

1. Oppiminen on tietojen lisääntymistä
2. Oppiminen on sitä, että muistaa asiat ja pystyy toistamaan ne tarvittaessa
3. Oppiminen on sitä, että pystyy soveltamaan tietoja
4. Oppiminen on asioiden ymmärtämistä
5. Oppiminen on ajattelun muuttumista, sitä, että näkee jonkin asian uudella tavalla
6. Oppiminen on sitä, että muuttuu itse ihmisenä

Oppiminen ja opettajan toiminta
 

Käsityksiin oppimisesta liittyy aina käsitys opettamisesta. Seuraavat käsitykset ovat yleisiä, ns. arkikäsityksiä siitä, miten oppiminen liittyy opettajan toimintaan (Tynjälä 2002):

1. Oppiminen tapahtuu parhaiten jäljittelemällä

2. Oppiminen on suoraa seurausta siitä, että kerromme faktoja, periaatteita, toimintasääntöjä

• Oppijan osuus passiivinen; tyhjä astia
• Opetus on yksisuuntainen tapahtuma

3. Oppiminen on oppilaan aktiivista ajattelutoimintaa

• Oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan käsityksiään, kokemuksiaan
• Keskustellaan, yhteistoiminnallisuutta,

4. Oppiminen nähdään "objektiivisen" tiedon hallintana

• Tietoa ilman "tietävää subjektia" (Popper)
• Tiedon käsitteleminen, tulkitseminen, hallinta tavoitteena

Oppimisesta on toisistaan merkittävästi poikkeavia teorioita. Niiden seurauksia opetukseen esitellään lyhyesti seuraavassa osiossa "oppimiskäsityksiä