Antiikki, keskiaika, renessanssi
1. Esityskokoonpano
- Vokaalinen, instrumentaalinen vai molempia?
- Soolo, kuoro, yhtye?
- Soittimia, äänialoja?
- Mahdollinen soolon ja yhtyeen yhdistely ja vuorottelu?
2. Monodia / polyfonia / homofonia
Yksiäänisyys:
- antiikin monodia
- gregoriaaninen kirkkolaulu
- keskiajan maallinen monodia ja soitinmusiikki (trubaduurit, truveerit ja minnelaulajat)
Moniäänisyys:
- varhainen moniäänisyys (organum)
- ars antiqua (organum, conduktus, motetti)
- ars nova (motetti, formes fixes eli rondeau, ballade, virelai ym.)
- Italian trecento (varhainen madrigaali, ballata, caccia)
- renessanssipolyfonia (maallinen ja kirkollinen)
Soinnullisuuden vaikutelma, homofonia:
- conductus-tyyli
- faux bourdon
- myöhäisrenessanssin madrigaalit
3. Rytmiikka
- Vapaata, epäsäännöllistä, virtaavaa?
- Yksiääninen kirkkolaulu, poikkeuksena mm. hymnit ja sekvenssit
- Moniäänisyys n. 1150 saakka
- Pojento, runojalka, moodi?
- Maallinen musiikki, ars antiquan kirkkomusiikki
- Rytmikuvioiden valikoima? Mitä voit päätellä notaatiosta?
- Ars novan notaatio toi rikkaan valikoiman, joka huipentui Avignonin koulukunnan 1300-luvun avantgardessa
4. Muodon jäsentyminen
- Mitkä seikat luovat fraseerausta ja miten?
- Säerakenne? (esim.: Ovatko säkeet säännöllisen tasapituisia vai vaihteleeko pituus? Onko vaihtelu säännönmukaista esim. kolme lyhyttä ja yksi pitkä säe?)
- Onko teos "läpisävelletty", ts. muoto ei hahmotu kertausten tms. avulla?
- Jäsentyykö muoto selkeästi?
- Onko siinä säkeistöjä tai muita kertautuvia jaksoja?
- Voiko niitä luonnehtia kirjainyhdistelmällä kuten AAB, ABA jne. (trubaduurit ym., formes fixes, trecenton teokset)?
- Vuorotteleeko yksi- ja moniäänisyys?
- Hahmottukko kadensseja, lopukkeita? Minkälaisia ne ovat?
- ars antiquan ouvert ja clos -lopukkeet
- ars novan kadenssikaavat
- renessanssin dissonanssien purkaukset, tonaaliset lopukkeet
5. Teksti. Tekstin ja musiikin suhde
- Hahmottuvatko sanat vaikeasti vai helposti?
- Kieli?
- Latinan kieli on kirkkomusiikin tunnusmerkki
- Kansankielinen on maallista musiikkia
- Miten tekstiä on käsitelty?
- Syllabisesti, neumaattisesti vai melismaattisesti
- Hallitseeko joku, vai onko niitä yhdistelty
- Onko tekstejä tai kieliä useampia? (Ars antiquan moteteissa saattoi olla yhtä aikaa useampi kieli, ars novan aikana useapi teksti päällekkäin.)
- Esiintyykö sävelmaalailua? (Renessanssin madrigaalit.)
6. Modaalisuus
- Säveljärjestelmä?
- Antiikin tetrakordit
- Varhaisen keskiajan moodit, poikkeamat aioliseen tai jooniseen (molli tai duurisävyt), ars novan musica fictan tai renessanssimadrigaalien kromaattisuus
- Duuri tai molli
7. Melodia
- Melodian ambitus? (Suppea on varhaisempaa, laaja myöhäisempää.)
- Melodian intervallirakenne? (Astekulkua, hyppyjä)
- Melodian kaarrokset?
- Onko melodioissa säännönmukaisesti toistuvia hahmoja tai kuvioita? Minkälaisia?
8. Sävelkudos
- Syntyykö soinnullisuuden vaikutelma (homofonia, faux bourdon)?
- Onko musiikki kerroksellista, polyfonista?
- Onko eri äänillä oma rytminen yleisilme?
- Ovatko äänet itsenäisiä (mitä se tarkoittaa)?
- Hahmottuuko ylä-ääni tai joku alaäänistä keskeiseksi?
- Moniäänisen tekstin intervalli- ja sointuvalikoima?
- Konsonanssien ja dissonanssien suhteisto?
- Vaikutelma äänenkuljetusperiaatteista?
- Esiintyykö imitaatiota tai kaikutehoja? Entä hoketustekniikkaa?
- Soinnilliset piirteet
- Esim. tiheä tai läpikuultava sointikudos?
- Paljon vai vähän ääniä - kuinka monta?
- Suppea vai laaja ambitus?
- Matala vai korkea rekistraalinen asettelu?
9. Teos ajassaan
- Teoksen käyttöyhteys
- Laji
- Mahdollinen säveltäjä, koulukunta
- Aikakausi, tyyli
- Alueellinen sijoittuminen