KUUNTELUOPAS

 

 

 

Näiden kuunteluoppaiden tarkoituksena on totuttaa opiskelijoita kuvailemaan systemaattisesti musiikkia, myös niitä piirteitä, joihin heidän huomionsa ei automaattisesti kiinnity. Oppaiden eri kohdissa on annettu vaihtoehdoiksi joitakin keskeisiä mahdollisuuksia, joten opiskelijoilla on oltava perustiedot mm. terminologiasta pystyäkseen tätä opasta käyttämään. Mutta korostan myös sitä, että kaikesta ei voi saada kuulemalla selvää, kuten 1300-luvun monikielisten motettien sanoista, ja joskus tällainen "epäselväksi" jäävä hahmottuminen on jopa tunnusmerkillinen piirre kyseiselle ajalle/lajille.

Kuvailun tavan olen pitänyt hyvin vapaana, samoin tekstin pituuden. Luennoilla "harjoittelemme" tämän käyttöä, annan kerrallaan muutaman kohdan kommentoitavaksi, aluksi vähemmän, mutta lopulta kaikki. Kuuntelemme teoksen esim. tentissä kolme kertaa, joka kuuntelukerran välissä on kirjoitustauko. Lopuksi opiskelijat kirjoittavat "puhtaaksi" vastauksensa tekemiensä luonnosten pohjalta. Kuunteluopas saa näissä tenteissä olla mukana.

Kaikki aikaisemmat solfa- ja teoriaopinnot voivat olla tässä kuullun musiikin erittelyssä aktiivisessa käytössä, mutta myös oma kokemus ja sen kuvailu antoisa osa tehtävä.

 

KUUNTELUOPAS 1/3

Antiikki, keskiaika, renessanssi


1. Esityskokoonpano

  • Vokaalinen, instrumentaalinen vai molempia?
  • Soolo, kuoro, yhtye?
  • Soittimia, äänialoja?
  • Mahdollinen soolon ja yhtyeen yhdistely ja vuorottelu?

2. Monodia / polyfonia / homofonia

Yksiäänisyys:

  • antiikin monodia
  • gregoriaaninen kirkkolaulu
  • keskiajan maallinen monodia ja soitinmusiikki (trubaduurit, truveerit ja minnelaulajat)

Moniäänisyys:

  • varhainen moniäänisyys (organum)
  • ars antiqua (organum, conduktus, motetti)
  • ars nova (motetti, formes fixes eli rondeau, ballade, virelai ym.)
  • Italian trecento (varhainen madrigaali, ballata, caccia)
  • renessanssipolyfonia (maallinen ja kirkollinen)

Soinnullisuuden vaikutelma, homofonia:

  • conductus-tyyli
  • faux bourdon
  • myöhäisrenessanssin madrigaalit

3. Rytmiikka

  • Vapaata, epäsäännöllistä, virtaavaa?
  • Yksiääninen kirkkolaulu, poikkeuksena mm. hymnit ja sekvenssit
  • Moniäänisyys n. 1150 saakka
  • Pojento, runojalka, moodi?
  • Maallinen musiikki, ars antiquan kirkkomusiikki
  • Rytmikuvioiden valikoima? Mitä voit päätellä notaatiosta?
  • Ars novan notaatio toi rikkaan valikoiman, joka huipentui Avignonin koulukunnan 1300-luvun avantgardessa

4. Muodon jäsentyminen

  • Mitkä seikat luovat fraseerausta ja miten?
  • Säerakenne? (esim.: Ovatko säkeet säännöllisen tasapituisia vai vaihteleeko pituus? Onko vaihtelu säännönmukaista esim. kolme lyhyttä ja yksi pitkä säe?)
  • Onko teos "läpisävelletty", ts. muoto ei hahmotu kertausten tms. avulla?
  • Jäsentyykö muoto selkeästi?
  • Onko siinä säkeistöjä tai muita kertautuvia jaksoja?
  • Voiko niitä luonnehtia kirjainyhdistelmällä kuten AAB, ABA jne. (trubaduurit ym., formes fixes, trecenton teokset)?
  • Vuorotteleeko yksi- ja moniäänisyys?
  • Hahmottukko kadensseja, lopukkeita? Minkälaisia ne ovat?
  • ars antiquan ouvert ja clos -lopukkeet
  • ars novan kadenssikaavat
  • renessanssin dissonanssien purkaukset, tonaaliset lopukkeet

5. Teksti. Tekstin ja musiikin suhde

  • Hahmottuvatko sanat vaikeasti vai helposti?
  • Kieli?
  • Latinan kieli on kirkkomusiikin tunnusmerkki
  • Kansankielinen on maallista musiikkia
  • Miten tekstiä on käsitelty?
  • Syllabisesti, neumaattisesti vai melismaattisesti
  • Hallitseeko joku, vai onko niitä yhdistelty
  • Onko tekstejä tai kieliä useampia? (Ars antiquan moteteissa saattoi olla yhtä aikaa useampi kieli, ars novan aikana useapi teksti päällekkäin.)
  • Esiintyykö sävelmaalailua? (Renessanssin madrigaalit.)

6. Modaalisuus

  • Säveljärjestelmä?
  • Antiikin tetrakordit
  • Varhaisen keskiajan moodit, poikkeamat aioliseen tai jooniseen (molli tai duurisävyt), ars novan musica fictan tai renessanssimadrigaalien kromaattisuus
  • Duuri tai molli

7. Melodia

  • Melodian ambitus? (Suppea on varhaisempaa, laaja myöhäisempää.)
  • Melodian intervallirakenne? (Astekulkua, hyppyjä)
  • Melodian kaarrokset?
  • Onko melodioissa säännönmukaisesti toistuvia hahmoja tai kuvioita? Minkälaisia?

8. Sävelkudos

  • Syntyykö soinnullisuuden vaikutelma (homofonia, faux bourdon)?
  • Onko musiikki kerroksellista, polyfonista?
  • Onko eri äänillä oma rytminen yleisilme?
  • Ovatko äänet itsenäisiä (mitä se tarkoittaa)?
  • Hahmottuuko ylä-ääni tai joku alaäänistä keskeiseksi?
  • Moniäänisen tekstin intervalli- ja sointuvalikoima?
  • Konsonanssien ja dissonanssien suhteisto?
  • Vaikutelma äänenkuljetusperiaatteista?
  • Esiintyykö imitaatiota tai kaikutehoja? Entä hoketustekniikkaa?
  • Soinnilliset piirteet
  • Esim. tiheä tai läpikuultava sointikudos?
  • Paljon vai vähän ääniä - kuinka monta?
  • Suppea vai laaja ambitus?
  • Matala vai korkea rekistraalinen asettelu?

9. Teos ajassaan

  • Teoksen käyttöyhteys
  • Laji
  • Mahdollinen säveltäjä, koulukunta
  • Aikakausi, tyyli
  • Alueellinen sijoittuminen

10. Mielikuvat, teoksen merkitys ja mahdollinen "käyttökelpoisuus"

 

KUUNTELUOPAS 2/3

Barokista romantiikkaan
 

1. Teoksen (osan) luonne ja yleisilme

  • Tempo
  • Säilyykö luonne samana vai muuttuuko se?

2. Esityskokoonpano

  • Vokaali / instrumentaaliteos
  • Äänialat, äänten lukumäärä
  • Soitinkokoonpanon luonne
  • Soittimet
  • Erityiset soittotavat ja tehot

3. Rytmi

  • Vapaa "proosarytmi" vai selkeä poljento?
  • Metrinen (esim. tasa- tai kolmijakoinen) vai metrisesti epäsäännöllinen?
  • Minkälaisia aika-arvoja (hitaita, nopeusta, vaihtelevia jne)
  • Toistuvia rytmiaiheita?
  • Rytmin osuus fraseerauksessa, teoksen luonteenpiirteenä, laajemmassa muotoyksikössä?

4. Tonaliteetlin ja harmonian luonne

  • Duuri, molli, modaalinen, atonaalinen?
  • Diatonisuus / kromaattisuus
  • Dissonanssien osuus, niiden käsittely
  • Yllätyksellisyys vai säännönmukaisuus
  • Harmonian osuus muodon jäsentymisessä
  • Mahdollisten modulaatioiden luonnehdintaa (esim. barokin solaarisuus, klassismin polaarisuus)
  • Kadenssien luonne ja selkeys

5. Tekstuurin piirteeti

  • Soittimellinen ja virtuoosinen, laulullinen, tanssillinen vai jokin muu?
  • Homofoninen (soinnullinen), polyfoninen vai monodinen?
  • Homofonisen tekstuurin luonne (esim. melodia ja säestys, koraalimainen sointusatsi, murtosointuja, pitkiä ääniä ja pidätyksiä jne.)
  • Säestyksen luonne (kenraalibasso, Albertin basso, murtosoinnut jne.)
  • Imitaatiot, fuugamaisuus
  • Harva / tiheä tekstuuri
  • Vaihteleva vai staattinen sävelkudos

6. Temaattisuus, melodisuus

  • Melodian kaarros, ambitus
  • Intervallirakenne (astekulkuja, hyppyjä)
  • Koristeellinen vai pelkistetty melodialinja
  • Toistuvia, muuntuvia tai vaihtelevia sävelaiheita?
  • Säännöllinen (samanpituisia, samantyyppisiä fraaseja) vai   epäsäännollinen fraasirakenne
  • Selvästi erottuvat vai toisiinsa limittyvät fraasit
  • Aksentit, artikulaatio jne.

7. Dynamiikka

Vaihtelun laatu - vaikutema, mutta myös tyylikausien tunnusomaisia piirteitä kuten:

  • Barokin terassidynamiikka,
  • Klassismin crescendo ja diminuendo, sforzato
  • Romantiikan äärimmäiset tehot jne.

8. Teksti, sanat

  • Kieli, sisältö
  • Tekstin käsittely
  • Esim. resitaatio, koristeellinen aaria, kansanlaulua muistuttava  
  • Huomiot tekstin ilmeytyksestä, sävelmaalailu

9. Muodon jäsentyminen

  • Läpisävelletty / säkeistömäinen tai muu kertauksia sisältävä muoto
  • Taitteiden hahmottuminen
  • Hahmottumisen selkeys / monitulkintaisuus
  • Kadenssit
  • Kontrastit
  • Tekstuurin eri ilmeet (mm. rytminen liike, tauot, soitinnus, oktaaviala, tekstuurityyppi ym.)
  • Huomoita muototyypistä tai -periaatteesta
  • Kaksiosainen muoto (AB)
  • Kahdenpuoleinen (ABA)
  • Sonaattimuoto
  • Rondo
  • Muunnelma
  • Fuuga jne.
KUUNTELUOPAS 3/3

1900-luvulta eteenpäin

1900-luvun musiikkia on toistaiseksi tarkasteltu enimmäkseen teosten teoreettisten kuvausten pohjalta. Seuraava jaottelu pyrkii lähestymään teoksia kuulohavainsta syntyvien vaikutelmien pohjalta:

1. Vaikutelma teoksen luonteesta

  • Tempo
  • Jatkuvuus / epäjatkuvuus
  • Perinteisen melodian, rytmin ja harmonian osuus tai mahdollinen outous, vieraus
  • Tonaalisuus / atonaalisuus
  • Sävelkeskiön painopisteen tuntuu / hajoava sävelistö
  • Muut vaikutelmat, esim:
    • jännitteen ja laukeamisen tuntu
    • kompleksisuus, yksinkertaisuus
    • "tunteellisuus" / "rationaalisuus"
    • teoksen herättämät tunteet, tunnelmat
    • tilan ja liikkeen mielikuvat

2. Esityskokoonpano

  • Minkälaisia ääniä?   Äänten lähde?
  • Perinteiset soittimet / uusia ääniä
  • Nauha- tai elektronimusiikki
  • Soittotavat
  • Perinteiset
  • Uusia sointeja synnyttävät (mm. huiluäänet, Flatterzunge)

3. Soinnillinen yleisilme

  • Sointivärin (äänten lähteen ja luonteen)   asema teoksen tapahtumien hahmottamisessa
  • Dynamiikka
  • Oktaavialat, rekistraalinen asettelu
  • Harmonian ja intervallien laatu
  • Yleinen dissonoivuus / konsonoivuus
  • Kolmi-ja nelisoinnut ym. tersseille rakentuvat soinnut
  • Kvarttisoinnut
  • Klusterit ym.

4. Teoksen tekstuurin suhde vakiintuneisiin tyyleihin

  • Kerroksellisuus (polyfonia), lineaarisuus (homofonia)
  • Ääntilan jäsentyminen
  • Jokin perinteinen tekstuurityyppi (esim. melodia ja sointusäestys)
  • Kenttä
  • Pistemäinen
  • Tauot
  • Suhde olemassaoleviin tyyleihin
  • Korostettu sointi
  • Korostettu rytmiikka
  • Kansanmusiikkivaikutteinen
  • Klassisen musiikin jokin tyylikausi
  • Cross-over-tyylit jne.

5. Alkujen ja loppujen hahmottuminen

  • Synnyttääkö alkamisen ja loppumisen vaikutelman harmonia vai jokin muu?
  • Tekstuurin keinoja luoda loppumisen vaikutelma:
  • Tauot
  • Äänten "massan" muuttuminen
  • Rekistraalinen sijoittelu
  • Ambitus
  • Dynamiikka
  • Jokin muu?

6. Teoksen sisäiset samankaltaisuudet

Minkä piirteiden varaan rakentuu teoksen sisäinen samankaltaisuuksien suhteisto?

7. Havainnot muodosta

  • Läpisävelletty vai kertautuvia piirteitä
  • Minkälaisten musiikillisten elementtien varassa muoto tuntuu hahmottuvan?
  • Siirtymät, muuntumiset, taitteet
  • Kontrastit
  • Variaatiot
  • Suhde vanhoihin muototyyppeihin

8. Mahdollinen teksti

9. Yleistä luonnehdintaa

  • Arviot teoksen lajista, luonteesta, säveltäjästä
  • Sävellyksen erityispiirteet, originaalisuus
  • Huomiot tulkinnasta, esityksestä, äänityksestä
  • Heränneiden mielikuvien luonnehdintaa
  • esim. keholliset kokemukset (jännitys, tanssillisuus ym)
  • tunteiden vastakaiku ( ahdistus, eheyden kokeminen ym.)
  • tilan ja liikkeen mielikuvat
  • Omat mieltymykset, teoksen koskettavuus
  • Teoksen inspiroivuus, käyttö (esim. pedagoginen)