Fagotti - harjoittelu

Lue Yleistä ergonomiasta ensin.

Kehon keskiasento on soittajan perusasento, johon hän aina palaa. Keskiasennossa selkärangan luonnolliset kaarirakenteet säilyvät. Selkärangan kaarien muodot ovat yksilölliset, joten kaikkien selkä ja lantio eivät näytä samalta keskiasennossa.

Hyvää soittoasentoa etsiessään soittajan tulee ensimmäiseksi tarkastella lantion asentoa. Lantio voi viedä keskiasentoon esimerkiksi ääriasentojen kautta. Keskiasennossa lantion liikkuvuus ja syvien vatsalihaksien hallinta on parhaimmillaan. Lantion keskiasento mahdollistaa myös rintarangan ja rintakehän keskiasennon hyvän hallinnan, jolloin hengitys on vapaata ja hengityksen tuki löytyy parhaiten. Rintarangan keskiasentoa voi myös etsiä ääriasentojen kautta. Rintarangan ja rintakehän ollessa keskiasennossa hengitys on vapaata ja rintalasta on pystyasennossa, selän ojentajalihakset ovat aktiiviset mutta eivät jännittyneet. Rintakehän/rintarangan ja lantion tulee olla linjassa sivultapäin katsottuna. Pään ja niskan keskiasentoa etsitään viemällä päätä eteen ja taakse ja jättämällä pää keskiasentoon, jolloin kallon ja kaularangan välinen liike on vapaa.

Hyvä rintarangan ja rintakehän asento antavat hyvät toimintaedellytykset lapaluiden tukilihaksille, jotka puolestaan tuovat käsivarren liikkeeseen rentoutta ja voimaa. Lapaluiden tulee olla pystyasennossa kylkiluita vasten, jolloin hartiat ovat luonnollisessa asennossa. Lapaluun ollessa eteenpäin kallistunut ja/tai siipeävä, lapaluun tukilihasten toiminta on puutteellista ja rasitus lisääntyy niska- hartiaseudussa sekä yläraajassa.

Fagotinsoittajalle tyypillisessä virheasennossa rintaranka pyöristyy ja kiertyy vasemmalle, jolloin lapaluut ja hartiat kallistuvat eteenpäin ja pää työntyy eteenpäin. Lisäksi lantio saattaa silloin kallistua taaksepäin, jolloin lanneranka oikenee. Oikean käden soittoasento (lähellä vartaloa ja alhaalla) vaikeuttaa oikean lapaluun tukeutumista kylkiluita vasten. Usein oikea lapaluu on kallistunut eteenpäin ja laskeutunut vasenta puolta enemmän.

Soittimen/rööriputken oikea korkeus on tärkeää hyvää asentoa haettaessa. Kun soitin on liian alhaalla, soittaja joutuu pyöristämään rintarankaansa ja kallistamaan lantiotansa taaksepäin pystyäkseen soittamaan.

Bassofagottia soitettaessa soittimen tulee olla lattialla sellaisessa asennossa, jossa hyvä pään ja niskan asento säilyy.