Kun yhdeksäs sarja käsitteli paljolti viehättäviä naisia, kymmenes sarja on taas miehistä ja juomisesta. Koko sarja on eräänlainen juomalaulu. Ballard julkaisi 1712 juomalauluja kokoelman otsikolla "Tendresses Bachiques". Kokoelman teksteissä on kysymys eräänlaisista bakkanaaleista, joissa juopottelu yhdistetään sotaan. Sotilaat, varsinkin taistelujen taukojen aikana ja palattuaan sodasta, varmaankin ryyppäsivät reippaasti. (Ks. myös I:4.) Vihollisen veren juominen viinalasista oli vanha vertauskuva.

                                                            ***

La Triomphante

voittojuhlaa viettävä

Premiere Partie, Bruit de guerre

sodan melske

– – jossa vallitsee "Quel désordre, quel bruit de guerre: Attaquons ces fiers ennemis. Que leur sangue coule dans le verre.". (Mikä sekasorto, mikä sodan melske: Hyökätkäämme tämän korskean vihollisen kimppuun niin että sen veri valuu lasiin!)

Second Partie de la Triomphante, Allégrésse des vainqueurs

voittajien riemu

Troisième Partie de la Triomphante, Fanfare

fanfaari

Kaikki juovat voiton kunniaksi!

La Mézangére

Antoine Scott (1680–1743), Seigneur de Mézangère (Mézangèren vuokratilusten omistaja), kuninkaan maître d'hôtel, eräänlainen hovimestari ja hovin toimintojen valvoja. (Ks. myös II:11: La Castelane.)

Mellers ehdottaa kappaleen malliksi Scottin ohella hänen vaimoaan Anne-Elisabeth Contia, joka oli Couperinin oppilas. Tämä on mielestäni epätodennäköistä, koska koko sarja on kovin miehinen.

La Gabriéle

Gabriel-Vincent Thévénard, kuuluisa laulaja, joka työskenteli Couperinin kanssa. Hän nautti viiniä suurin määrin sillä tekosyyllä, että se vahvisti hänen ääntään. Hän kuulemma joi ja lauloi yhtä hyvin.

La Nointéle

Markiisi de Nointel. Nointel palkkasi Watteaun koristamaan Pariisin hôtelinsa ruokasalin seinät maalauksilla. Ikonografia keskittyy viinin ympärille. Maalauksista on säilynyt vain kaksi paneelia, "Viettely" ja "Fauni".  "Fauni"  on itse asiassa Bacchus, jolla on vieressään viinikannu ja satyyreista muistuttava vuohi.

La Fringante

raisu

Sana tarkoitti alkujaan raisua hevosta, mutta sitä käytettiin ja käytetään nykyäänkin myös miehistä. Molemmat ovat vaikeita käsitellä. Jos kyseessä on raisu hevonen, kerrotaan tässä yhteydessä tietenkin miesten ratsastuksesta. Tosin tässäkin olevalla ratsastusrytmillä vihjattiin usein aivan muunlaiseen ratsastukseen.

L'Amazône

amatsoni

Julie de Maupin (1670–1707), kuuluisa libertiini, joka miekkaili, ratsasti, antautui kaksintaisteluun, pukeutui usein miesten vaatteisiin ja käyttäytyi miten huvitti. Hän rakastui näyttelijätär Fanchon Moreauhon (ks. I:5: La Tendre Fanchon), mutta tuli torjutuksi ja yritti itsemurhaa. Hän oli naimisissa, mutta myös useiden ylhäisten miesten rakastajatar – halusta vai välttämättömyydestä? Hän oli myös erinomainen laulaja, joka esiintyi Couperinin ja tämän laulajaserkun Marguerite-Louisen kanssa.

Vuoden 1700 karnevaaliajan naamiaisissa Marlyn linnassa erään illan teemana oli "Les Amazones". Musiikin oli säveltänyt Anne Danican Philidor. Amatsonin rooleja oli myös useissa muissa näytelmissä ja baleteissa.

Les Bagatelles

viaton tai joutava seikka tai ajanviete; lemmenseikkailut