Myös tämä sarja käsittelee rakkautta, mutta sen keveimmässä ja ihastuttavimmassa muodossa. Sen linnut viittaavat mahdollisesti Mainen herttuattaren seurapiiriin: häntä ja hänen ystävättäriään kutsuttiin Sceauxin linnan linnuiksi.

                                                            ***

Le Rossignol-en-amour, Double du Rossignol

rakastunut satakieli

Satakieli edusti aina rakkautta. Eräs tämän kappaleen parodian teksti alkaa seuraavasti:

Amour, je chante tes attraits
Jamais tes traits
N'ont fait sentir une plus vive flâme.

(Rakkaani, laulan suloillesi. Koskaan eivät piirteesi ole synnyttäneet yhtä kiihkeää liekkiä.)

La Linote-éfarouchée

pelästynyt hemppo

Les Fauvétes Plaintives

valittavat kertut

Le Rossignol-Vainqueur

onnistunut satakieli

Valloituksessa onnistunut satakieli.

La Julliet 

Heinäkuu eli juillet saatettiin joskus kirjoittaa myös näin.

Le Carillon de Cithére

Kytheran kellot

Kytheran saari oli Venuksen eli Afroditen ja rakkauden tyyssija. Kyseessä on pyhiinvaeltajien teema: pyhiinvaeltajien tapaan lumotulle rakkauden saarelle vaeltavat rakastavaiset, rakkautta etsivät ja sitä palvovat. Aihe esiintyi lukuisissa näytelmissä ja huvituksissa, ensimmäiseksi Florent Dancourtin näytelmässä Les Trois cousines vuonna 1700 ja uudelleen 1709. Näytelmän viimeisessä välinäytöksessä näyttelijätär astuu esiin ja puhuttelee yleisöä pyytäen sitä mukaan pyhiinvaellukselle Kytheran saarelle, jossa jokainen löytää itselleen ihanteellisen puolison.

Watteau maalasi tästä aiheesta useita tauluja. On luultavaa, että Couperin oli nähnyt niistä jonkun. Ensimmäinen, L'île enchantée, syntyi suunnilleen 1709–1710. Myöhempiä versioita ovat l'île de Cythère (1712–1713) ja tämän cembalokirjan ilmestymisen jälkeen Akatemialle esitetty Le pèlerinage à l'île de Cythère (1717).  

(Ks. I:3: Les Pélerines.)

Le Petit-Rien

pikkujuttu, mitätön asia